Tavoitteet vuodelle 2026

Hyvää tunnin päästä koittavaa uutta vuotta 2026!

Uuteen vuoteen minulla on tavoitteita sekä ratsastuksellisesti että tuomarina.

Ratsastuksellisesti erityishuomio on vaihdoissa. Tuntuu, että tällä hetkellä jumitamme Mintun kanssa samassa tilassa: vasemmasta oikeaan vaihto ei ole kovin siisti, vaikka onkin puhdas. Oikeasta vasempaan se taas vaihtaa äärimmäisen sinnikkäästi takaa askeleen jäljessä tai tasajalkaa, vaikka vaihto sinänsä tapahtuu avusta. Sama tilanne on jatkunut jo pitkään, ja siihen on haettu ratkaisuja valmentajan kanssa ja monista muista lähteistä, mm. Rien van der Schaftin kurssimateriaaleista. Haluaisin saada vaihtoihin varmuutta ja helppoutta. Vuosi 2025 ei tietysti ollut mikään hyvä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska loppukeväällä Mintun treenejä kevennettiin varsamahan vuoksi ja syksyllä pääsin hirveän vähän ratsastamaan omien kiireideni vuoksi. Toivon, että alkava vuosi olisi tältä osin parempi.

Kisoissa haluaisin parantaa tulostasoa VaB-tasolla, jossa ehdimme käydä muutaman ensimmäisen startin ennen Mintun varsavuotta. Vaihtoja lukuun ottamatta VaB-asiat menevät yleensä sujuvasti kotona, mutta Mintun kisajännitys ja myös tuo vaihtojen epävarmuus tuovat omat haasteensa kisoissa. Viime kisakaudellamme (2024) Minttu keksi tavan alkaa jumittaa keskilinjalla tuomaria kohti ratsastettaessa alku- ja lopputervehdyksessä, ja vaikka se sinnikkäällä treenillä näytti oppivan siitä periaatteessa pois, tapa palasi taas heti sen jälkeen, kun kisoissa oli pakko pysähtyä tervehdykseen ja Minttu muisti jälleen, että tämähän onkin se linja, jossa lyödään jarrut kiinni. Tulevaan kisakauteen toivon siis positiivista tasaisuutta ratoihin ja jonkin neronleimauksen, jolla Mintun saisi unohtamaan tuon keskilinjajumittelun pysyvästi.

Abralle toivon tasaista kasvua, terveyttä ja iloista pikkuhevosen elämää, kun se kasvaa ja opettelee uusia asioita. 

Tuomarina haluaisin päästä tuomaroimaan yhä enemmän alue- ja kansallisella tasolla, mikä on myös vaatimus siihen, että tuomarioikeuksiin voi hakea korotusta myöhemmin. Kutsuja tuli kuitenkin jo tänä vuonna mukavasti, vaikka monien kisojen tuomarit oli katsottu valmiiksi siinä vaiheessa, kun itse vasta sain tuomarioikeudet. Eiköhän tälle vuodelle ole siis odotettavissa kisoja tuomariautostakin katsottuna!

Tänään ratsastin kylmässä mutta tyynessä ja kauniissa -15 asteen pakkasessa vuoden viimeisen ratsastuksen. Sen jälkeen hoidin Mintun, toin sen syömään vähäksi aikaa heinää takaisin kentälle ja talutin seuraksi Abran, joka oli innoissaan kentän tasaisesta ja hyvästä laukkapohjasta. Minttu ei jo treeninsä tehneenä ja muutenkin viisaana rouvashevosena viitsinyt laukkailla enää vapaana, vaan se keskittyi heiniinsä. Kuvituksena on kuvia tältä aamuratsastukselta ja Abran iloitteluista ja niiden jälkeen kesäkuvia Abran ensimmäisestä laidunkesästä.

 

Onko lukijoillani tavoitteita vuodelle 2026? 

Hyvää joulua!

 

Olen nyt kymmenettä päivää flunssassa, joten Minttu on lomaillut lukuun ottamatta eilistä lyhyttä käyntityöskentelyä ja hetken keventelyä. Sekin oli jo vähän liikaa, joten ei auta kuin lepäillä edelleen. Kavaletit voisin kaivaa esiin ja juoksuttaa Minttua niiden yli huomenna.

Saimme jouluksi muutaman lumihiutaleen niin, ettei maa ole ihan mustana eikä ainakaan vettä sada. Meille ei tule jouluvieraita, mutta kävin eilen aattona syömässä ja iltaa viettämässä anoppilassa, tulin yöksi kotiin nukkumaan ja hoitamaan eläimet ja menen tänään iltapäivällä uudelleen käymään.

Kooste vuodesta 2025

Vuoteen mahtui taas monia tärkeitä tapahtumia, vaikka tänä vuonna ei kisattukaan. Tässä kooste vuoden 2025 tapahtumista. 

Tammikuu: Pientä varsamahaa jo havaittavissa.

Tammikuu: Pellolla oli juuri sopivasti lunta hankilaukkoihin.

Helmikuu: IVK-koulutuomarikurssin ensimmäisellä
lähiviikonlopulla Ypäjällä.

Maaliskuu: Aurassa leskenlehtiä näkyvissä 30.3.

Huhtikuu: kentän ja pihan somistamista. 

Toukokuu: koearvostelut läpi Woikosken kansallisissa.

Toukokuu: Abra syntyi 21.5.

Kesäkuukaudet: satulahuoneen siivousta...

... varustearkkujen somistamista...

... ja tietenkin Abran kasvun seuraamista ja uuden opettamista.

Heinäkuu: Minttu palasi kevyesti töihin 2 - 3 päivänä viikossa.

Elokuu: Tuomarihommissa KaKe:n kisoissa.

Syyskuussa oli kaunista ja lämmintä. Abra on kasvanut ja alkanut 
itsenäistyä koko ajan enemmän.

Lokakuussa säät harmaantuivat ja sateet lisääntyivät.
Töissä oli kova kiire jatkuvasti.

Marras-joulukuu: Abran luona kävi tunnistaja. Abra muutti myös omaan karsinaan öiksi, eli 
osittainen vieroitus aloitettiin.

Marras-joulukuu: Ratsastus on ollut kovin vähäistä kiireiden, Mintun
rokotuskuumeen, oman flunssani ja jatkuvan harmauden, kuran ja sateen
vuoksi. Valmentajan kanssa Mintun varsomisen jälkeinen ensimmäinen
valmennus on kuitenkin nyt sovittu kalenteriin.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 kaikille lukijoilleni! 

Eläinlääkärikäynti

Eläinlääkäri tuli tänään käymään. Minttu sai vuosittaisen rokotuksen, ja sen hampaat raspattiin. Aiempina vuosina se on raspattu 6 kuukauden välein, koska sille muodostuu piikkejä nopeasti. Viime kerralla 6 kuukauden raspausvälillä eläinlääkäri kuitenkin sanoi, että voidaan kokeilla 9 - 12 kuukauden väliä, koska piikkejä ei silloin juurikaan ollut. Nyt niitä oli aika reilusti ja tasaisesti koko suussa, mutta ne eivät olleet kuitenkaan niin isoja, että olisivat aiheuttaneet limakalvoihin ärsytystä. Juuri ja juuri siis riitti tämä reilun 11 kuukauden väli, ja voidaan jatkossakin kokeilla raspausta kerran vuoteen.

Abra sai ensimmäisen rokotuksensa. Myös sen takajalka tutkittiin, koska sen sääreen aiemmin syksyllä tullut haavakohta vaikutti siltä, että siihen on alkanut kehittyä liikaluuta, vaikka haava itsessään parani normaalisti. Saman jalan vuohinenkin on ollut hiukan turpea, vaikka Abra ei ole ontunut. Abra sai siis rauhoituspiikin, jotta voitaisiin ottaa röntgenkuvat. Se ei oikein arvostanut piikkiä ja raivosi yksin karsinassaan pitkään sen jälkeen, kun sitä oli pistetty. 😂 Lopulta aine alkoi kuitenkin vaikuttaa ja kuvien otto tallin käytävällä sujui helposti.

Kuvissa näkyi, että vanhaan haavakohtaan oli kuin olikin kehittynyt liikaluuta. Prosessi oli vielä kesken, mistä kuulemma johtui se, että patti tuntui lämpimältä. Liikaluu kuitenkin tuli onneksi hyvään kohtaan, eikä siitä pitäisi olla mitään harmia jatkossa. Abra on kolauttanut jalkansa johonkin, ja koska tuossa kohdassa ei ole oikein mitään muuta kuin luuta, nahkaa ja jänteitä, lihakset eivät ole ottamassa kolhuja vastaan.

Vuohisesta otetuissa kuvissa näkyi, että vuohisen etupinnalla rustossa on "hieman jotain meneillään", mistä tuo vuohisen pieni turvottelukin todennäköisesti johtuu. On mahdollista, että siihen kohtaan on tulossa irtopala, mistä syystä irtopalakuvaus kannattaa Abran kanssa tehdä noin 1,5 vuoden iässä eikä jättää sitä jonnekin 3-vuotiskaudelle, kuten monien ratsujen kanssa tehdään. Kuitenkin kuulemma voi olla niinkin, että tämä on vain kasvuvaihe ja tuo löydös tasoittuu kasvun myötä niin, että vanhempana kuva onkin aivan normaali. Juuri nyt sille ei ole syytä tehdä mitään. 

Kesäkuva, koska olen aivan kypsä tähän pimeyteen, harmauteen ja
jatkuvaan vesisateeseen. ⛈