Nyt kesäkuussa meillä ei tosiaan ole muita kisoja kuin nämä 5.6. Onnenperällä olleet, vaan seuraava Kipa-ilmoittautuminen näyttää päivämäärää 4.7. Loimaalle Punkin tallille, johon olemme ilmoittautuneet HeB:0 2019 -luokkaan. Ehdin siis hetken vetää henkeä ja vetää yhteen, miten nämä huhti-kesäkuu-välillä olleet kisat ovat sujuneet. Alla listattuna:
Kotimäki, Lieto 28.4. (seura, HeB:3 2019): 63,864 %
Artukainen, Turku 13.5. (alue, FEI CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelma): 63,261 %
Korpimäki, Paimio 22.5. (seura, HeB:4 2020): 66,364 %
Onnenperä, Salo 5.6. (seura, HeB:4 2020): 68,409 %
Tuloksethan ovat oikeinkin hyviä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Kotimäen kisat olivat kauden ensimmäiset kisat puolen vuoden kisatauon jälkeen ja jouduin ratsastamaan radan käytännössä ilman verryttelyä, ja Artukaisten kisat taas olivat meidän ensimmäiset aluetason kisat ja myös ensimmäinen HeA. Sijoitukset tuli Kotimäestä ja Korpimäestä.
Kaikissa kisoissa suoritusta on jonkin verran häirinnyt Mintun jännitys, joka saa sen jäämään pohkeen taakse hieman jähmeäksi ja toisaalta aiheuttaa laukassa vähän sellaista hätäilyä ja kiireen tunnetta, ja silloin puolipidätteet ja välillä ihan tavallisetkaan pidätteet eivät mene niin sanotusti jakeluun ihan priimasti. En ole tästä kuitenkaan millään lailla huolissani tai edes oikeasti harmissanikaan, koska Minttu on niin nuori, sillä on vasta muutamia kisoja takana ja nekin useammassa eri paikassa ja se on antanut vaikuttaa itseensä kuitenkin nousujohteisesti. Ihan ensimmäisissä kisoissamme viime vuonna se oli ihmeissään ja säikkyili, kahdessa seuraavassa meni kiltisti mutta jäi todella pahasti pohkeen taakse jännityksestä ja sen jälkeen eli tästä keväästä lähtien se onkin jo liikkunut reippaasti paljon rennommin. Kehityksen suunta on siis ihan oikea.
Näiden muutamien kisojen perusteella kehityskohteita olisivat erityisesti seuraavat:
- Laukannostoihin lisää rentoutta. Jos Minttua jännittää, se saattaa nostaa väärän laukan tai ainakin tekee hätäisen noston.
- Laukkaan lisää kokoamista. HeB-luokissa laukan ei sinänsä tarvitse olla juurikaan koottua, mutta kun hevonen kerää itseään enemmän takaosalle, sen ratsastettavuus paranee ja siirtymistä tulee paljon parempia. Minttu osaa kyllä jo koota laukkaansa enemmänkin kuin HeB-radalla tarvitsee, mutta kisatilanteessa ei ole ihan helppoa saada sitä kokoamaan sitä vähääkään. :D
- Pysähdyksiin suoruutta. Keskilinjasta tulee kyllä muuten hyvä, kunhan vain itse osaan tähdätä keskelle, mutta pysähdyksissä Minttu on usein työntänyt takaosansa vinoon. Samalla se on välillä korjannut pysähdystä tasan mutta väärään suuntaan eli siirtämällä takajalkaansa taaksepäin, mitä ei saisi tapahtua. Nämä olen ottanut nyt treeneissä erityiseen syyniin, ja viime kisoissa pysähdyksissä ajatus oli onneksi jo eteenpäin, eli taaksepäin korjaamista ei tullut, vaikka vinoutta vielä hieman olikin.
- Tasaisempi asetus. Tämä on ihan sama kuin kotitreeneissä, eli Minttu asettuu huonommin ja pyrkii heiluttamaan turpaansa ulospäin oikeassa kierroksessa, joka on sille vaikeampi suunta tehdä asioita. Ongelma on kuitenkin pienempi, kunhan Minttu pysyy pohkeen edessä, sillä pohkeen taakse jääminen korostaa näitä turhia keikkumisia ja huojumisia.
Tontinhankintarintamalla eletään muuten taas jännittäviä aikoja. Pankkivirkailija ei nyt lupauksestaan huolimatta vastannut tänään puhelimeen eikä viesteihin, joten joudutaan palaamaan asiaan maanantaina, mutta me ollaan tehty ostotarjous yhdestä paikasta sillä ehdolla, että laina heltiää. Ei ole syytä epäillä, etteikö sitä lainaa saataisi, mutta täytyy tietysti olla ensin mustaa valkoisella. Olen tosi innoissani, mutta kirjoitan enemmän sitten kun kaupat on ihan loppuun saakka lyöty lukkoon. Iik!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti