 |
Täällä harjoitukset ovat jatkuneet tuttuun tapaan. Kaivoin Pixio-kamerani esille pitkästä aikaa, jotta saisin vähän videota Mintusta – näitä sisäänratsastusvaiheen hetkiähän on ihana taltioida ja katsella joskus myöhemmin, kun ollaan ehditty pidemmälle. Kameraan tuli kuitenkin jokin häiriö, ja se zoomasi toisessa päädyssä ihan kohtuullisesti mutta toisessa päädyssä kadotti vähintään puolet ratsukosta ja tähtäsi jonnekin katonrajaan. Siksi en saanut järkevää videopätkää, jossa näkyisi useita kierroksia tai edes yhtä kokonaista kierrosta. Leikkasin kuitenkin videosta yhden raviosuuden, jotta saisin edes jotain.
Mintulla oli tuona päivänä (16.8.) tahmeahko päivä. Syyskauden ensimmäinen ratsastus eli tätä edeltävä sen sijaan meni hirmuisen mukavasti, kun tamma oli juuri sopivan energinen. Tällä kertaa se oli vähän työläs pitää liikkeessä. Nyt se pitää muutaman vapaapäivän, minkä jälkeen kokeilen taas uudestaan.
Tallin kengittäjä vuoli kaviot, ja Puuilosta hain ihka ensimmäisen rehusäkin. Koska Minttu siirtyi nyt laitumelta talliin ja aloitti säännöllisen työn, syötän sille yhteensä pari litraa kauraa ja Racing Progressia kuivaheinän lisäksi. Määrä lienee sopiva, mutta täytyy tietenkin tarkkailla vireystilaa ja mahanympärystä. Tähän mennessä se on saanut väkirehuna vain pienen "hyvän mielen annoksen" kauraa kolmesti päivässä, ja rehevällä laitumellahan se ei väkirehua tarvinnutkaan.
Pikkuhiljaa harjoitellaan kaikenlaista uutta. Kävin taluttelemassa sitä ihan viitisen minuuttia lähimaastossa katsoakseni, miten se reagoi pihasta lähtemiseen. Nuuskihan se ja vähän ihmetteli, mutta ei vaikuttanut pelokkaalta ja rentoutui pian. Vein sen myös ulkokentälle, jossa se ei ole vielä nykyisellä tallilla ollut, ja aloin tutustuttaa sitä puomeihin. Kolmen peräkkäisen käyntipuomin ylitys ja yksittäinen ravipuomi olivat tällä kertaa tarpeeksi. Seuraavina viikkoina ohjelmassa on myös useiden peräkkäisten ravipuomien yli ravaaminen ja ravikavaletit. Puomiharjoittelu on sekä ratsain että juoksutettuna valtavan hyvää harjoittelua tarkkaavaisuudelle, rentoudelle ja lihaksistolle, joten aion ehdottomasti pitää ne tiiviinä osana harjoittelua tästä eteenpäin.
Minttu ei muuten ole näköjään tottunut suojiin takajaloissaan, joten siinäpä jälleen yksi harjoiteltava asia. Täytyy laittaa ne sille jalkaan jollain juoksutuskerralla. Ei ollut Nalakaan aikoinaan tottunut, mutta pian sekin oppi. Tekeminen näiden nuorten kanssa ei lopu koskaan – aina on jotain uutta ihmeteltävää ja opittavaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti