Monta viikkoa sitten ehdin jo ilakoida ja kirjoittaa postauksenkin siitä, että Mintun kanssa kesälomailut ja Marshall Horses -koulutuskuukausi ovat ohi ja olemme vihdoin päässeet treenin syrjään kiinni. No, se oli lyhyt ilo. Minttu nimittäin sai ihan viimeisinä päivinä Marshall Horsesilla ollessaan tarhassa haavan ja siihen muutaman päivän lääkekuurin. Haava ei ollut oikeastaan minkään näköinen, ihan tavallinen hiukan verta tihkuva "naarmu", joten siitä ei pitänyt sen kummempaa riesaa tulla. Koska Minttu ei ontunut sitä, jalka ei turvotellut eikä muuallakaan ollut mitään poikkeavaa, sain ratsastaa. Ehdin ratsastaa kuitenkin vain kaksi kertaa, kun kävi ilmi, että Minttu nakertaa haavaa ja oli repäissyt siitä kunnolla nahkat pois tarhassa tai yöllä boksissa.
Eläinlääkäri kävi katsomassa haavaa ja totesi, että se on pinnallinen eikä sinänsä huolestuttava, mutta siihen olisi kuitenkin laitettava side, jotta Minttu ei pääsisi nykertämään sitä hampaillaan eikä haava likaantuisi. Koska haava oli ihon lähtemisen vuoksi nyt pinta-alaltaan aika suuri, myös liikutus pitäisi jättää pois, jotta minimoitaisiin haava-alueeseen kohdistuva liike ja nopeutettaisiin paranemista. Ensimmäinen kuukausi maneesillisella Hannulan tallilla meni siis hevosen jalkaa hoitaessa aluksi kahdesti ja sittemmin kerran päivässä. :D Suihkutin haavaa aina 10 minuuttia, sitten kuivasin, puhdistin laimennetulla Betadinella ja laitoin Vetramil-voidetta (myöhemmin kortisonisalvaa mahdollisen liikalihan kasvun estämiseksi). Sen jälkeen tarttumaton haavataitos haavaa vasten, pumpulityyny jalan ympäri, päälle löyhä pinteli ja sen päälle pehmeä neopreenisuoja estämään pintelin aukeaminen. Eläinlääkäri joutui rauhoittelemaan minua noin viikon hoidon jälkeen, että haavan paraneminen näytti oikein hyvältä. Se oli nimittäin vaaleanpunainen ja pinnaltaan ihan kostea (toinen kuva), mutta eläinlääkärin mukaan se on pakostikin sitä, sillä iho joutuu nyt uudistumaan solu solulta reunoilta alkaen ja voi kestää useita viikkoja, ennen kuin haavan keskikohta on kunnolla ummessa. Väri oli tässä vaiheessa kuulemma oikein terve. Tämä on ensimmäinen kerta, kun millekään hevoselleni tulee noin avonainen haava jalkaan, sillä aina ne ovat olleet vain naarmumaisia eli pitkiä ja kapeita (tämän halkaisija leveyssuunnassa oli 2 - 3 cm), joten hermoilin vähän turhiakin.
Paraneminen eteni tasaisen hyvin ilman takapakkeja, ja nyt haava on ummessa. Nyt olen päässyt aloittamaan ratsastamisen uudestaan jo parisen viikkoa sitten, mutta tämän postauksen viimeistely venyi työkiireideni vuoksi. Pidän "haavan" päällä vielä suojaa, sillä leveimmässä kohdassa ei vielä kasva karva ja se näyttää kutittavan Minttua tai tuntuvan oudolta. En halua, että se repäisee sen uudestaan auki. Haavakohtiin kasvoi valkoista karvaa, joten nyt hevosellani on uusi merkki. ;)
Näiden parin viikon aikana olen ratsastanut tallin kaikilla ratsastusalueilla eli maneesissa, pienellä kentällä, isolla kentällä, estekentällä ja maastoreiteillä. Tykkään lähteä ulkokenttätreenin jälkeen loppukäynneille tai -raveille tallialuetta kiertävälle radalle, jotta Minttu tottuu siihen arkipäiväisenä osana sen elämää. Ulkokentillä se vielä vähän katselee ympäristöään varsinkin alussa, mutta hirveän järkevästi se jatkaa matkaa, ei tee typeryyksiä ja antaa vaikuttaa. Muutama päivä sitten tein jopa ensimmäisen "maastotreenin" eli annoin Mintun ravata ja laukata reippaasti maastorataa ympäri. Kyllä oli iloinen hevonen!
 |
Haava ihan alkuvaiheessa sen jälkeen, kun Minttu oli repäissyt siitä nahkan pois. Haava on kuiva mutta vähän kuopalla, ja sen reunoilla on hieman turvotusta.
|
 |
| Haava noin viikon aktiivisen hoidon jälkeen. Tässä välissä eläinlääkäri oli käynyt ja ajellut karvat pois ympäriltä. Pieni kuoppa on nyt tasoittunut, ja haavan reunoilla on jo vähän vaaleaa, uutta ihoa. |
 |
Tässä jalkaa oli hoidettu jo useampi viikko. Iho on lähtenyt hyvin uusiutumaan, ja kapeammissa kohdissa kasvaa jo uusi, valkea karva.
|
 |
Ekan ratsastuksen jälkeen pitkästä aikaa! Vai olisiko kuitenkin ollut sitä ennen, kun en ole tuon punanaamaisempi. :D
|
 |
Pikkukenttään tutustumassa
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti