keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Syksyn ekat kisat tulossa

Onpa ollut ihanaa päästä taas treenaamisen makuun! Ensin Minttu oli kesällä kuukauden täydellä laidunlomalla, sitten kuukauden Marshall Horsesilla ja sitten vielä kuukauden jalan haavaa parantelemassa tarhassa. :,D Oltiin hieman hukassa molemmat, kun vihdoin jatkettiin harjoituksia. Nyt siis koostetta viime viikkojen kuulumisista ja myös kisauutisia!






Minnan valmennukset ovat jatkuneet ja ollaan nyt pari kertaa treenattu hänen katseensa alla taas. Olemme keskittyneet aika paljon suoruuteen, koska se on meille nyt selvästi eniten päänvaivaa aiheuttava asia. Minttu on vahvempi toiseen suuntaan kuin toiseen, missä nyt sinänsä ei ole mitään yllättävää, koska lähes kaikki hevoset ovat. Se kuitenkin jää helposti vinoksi eli koettaa esimerkiksi ympyrällä ja ihan urallakin puskea toisen lapansa ulos ja työntää takaosaansa jompaankumpaan suuntaan. Kun hevonen ei ole suora vaan asettuu jonkinlaiseen makkaran muotoon, siihen on vaikea vaikuttaa pohkeella eikä siitä saa irti kunnollista eteenpäinpyrkimystä. Minttu esimerkiksi esittää nykyään tosi kivoja askeleenpidennyksiä, mutta jos en ole tarkkana, se saattaa lähteä lisäykseen kaula mutkalla ja sellainen lisäyshän ei kovin onnistunut voi olla. Kun se on suora, asiat onnistuvat siltä aivan hienosti, kuten Minnakin on teroittanut.

Tosi iloinen asia on tämän vuoden ja syksyn aikana parantunut eteenpäinpyrkimys. Välillä olen ollut hieman ihmeissäni, kun Minttu on alusta saakka ollut tietyllä tavalla hidas hevonen. Tempo sinänsä on ollut ihan sopiva koko ajan (paitsi ehkä käynnissä, joka saisi olla reippaampaa), mutta siirtymisiä on saatu treenata oikein olan takaa, koska niissä Minttu on enemmänkin sammuttanut moottorin kuin siirtynyt eteenpäin ajattelevasti askellajeissa alaspäin. Tästä syystä aloitin ravi-pysähdys-siirtymienkin harjoittelun kunnolla vasta nyt syksyllä, kun Mintulla on ratsastettu jo yli vuosi. :D Olen aina tiennyt, että kyllä se tarvittaessa pysähtyy vaikka suoraan laukasta, joten olen tavallaan halunnut saada sen ajattelemaan, että alaspäin siirtymän jälkeen mennään aina reippaasti eteen eikä ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että ravista pysähdyttäisiin. Minnalta sain jo keväällä vahvistuksen sille, että vaikka en täydellinen ratsastaja olekaan, niin käsijarru päällä en ole ja pohkeiden käyttöni ei ole turruttavaa. Samaa olin ajatellut itsekin, koska herkät hevoset ovat ratsastuksellani herkkinä pysyneetkin. Ongelmaa on siis ratkottu perustyöllä: paljon siirtymiä, joissa välittömästi siirtymän jälkeen ETEEN ETEEN ETEEN. Nopeampaan askellajiin siirtymät ovat olleet helpompia. Nyt siirtymistä on jo tullut parempia, vaikka työtä edelleen riittää. Muutenkin on ollut ihana huomata, että koko ajan Mintusta löytyy enemmän sellaista liikkumisen keveyttä ja energiaa etenkin ravissa, joka on sille tällä hetkellä helpoin työskentelyaskellaji. Kuten mainitsinkin vähän ylempänä, Minttu esittää nykyään hyviä ravilisäyksiä. Niistä on tainnut tulla yksi sen lempparijuttu, koska välillä vain ajattelen jotain "Tekisinköhän jollain pitkällä sivulla lisäyksen?" ja se on jo tarjoamassa sitä. Toki mitään kauhean monia keskiravilävistäjiä ei kannata joka kerta tehdä, mutta pienten, lyhyiden lisäysten kautta raviin on alkanut löytyä uusia vaihteita ja keveyttä. Vielä puoli vuotta sitten tarvittiin selvä pohjeapu, mutta nykyään se lisää, kun vähän avaan lonkkaa ja ajattelen lisäystä.

Meidän ensimmäisten kisojen verryttelyä kesäkuulta. Tämä pysähdys ei mennyt ihan nappiin. :)

Jännittävä kisauutinen tarkoittaa sitä, että olemme ilmoittautuneet Artukaisten ratsastuskeskuksen seurakoulukisoihin 25.10. Luokkana menemme HeC:1 2000. Muuten se on oikein kiva ohjelma ja varmaan Mintulle eduksikin, kun siinä tulee kolme ravilisäystä, mutta siinä on myös peruutus, joita emme ole harjoitelleet ollenkaan. Tai itse asiassa eilisessä omatoimitreenissä harjoiteltiin, ja kas, kyllähän se peruuttaa! Kuka senkin sille opetti? :D Peruutukset menivät vielä vähän vinksinvonksin eli vinoon ja voisivat olla reippaampia, mutta ei se niitä tuntunut ihmettelevän ollenkaan. Harjoittelin siis muutamaan kertaan ohjelmassa tulevaa kohtaa, jossa tullaan harjoitusravissa L:ään, pysähdys, peruutus neljä askelta ja suoraan raviin. Minnan kanssa katsotaan peruutuksia vielä muutama päivä ennen kisoja. Ei sieltä välttämättä mitään mahtiperuutusta vielä tule näin vähäisellä harjoittelulla, mutta voinen olla rauhallisin mielin siinä mielessä, että kyllä se jonkinlaisen peruutuksen tekee emmekä saa kohdasta nollaa. Toivottavasti vain ei mene niin vinoon, että peruutetaan kouluaidan yli. :,D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti