Kuumenevan hevosen laukkaharjoitukset

Eilen kirjoitin, että laukannostoharjoitukset liinassa menivät pipariksi, sillä hevonen oli niin ylikierroksilla, että se vain sekosi jalkoihinsa ja enemmänkin eteni sähläten kuin laukkasi. Manasin, että laukannostoharjoitukset täytynee tehdä ratsain. Niin teinkin, ja vaikka ongelmia oli, tuli jotain hyvääkin. Laitoin videokameran aidalle ja koetin pysyä sen kuvaamalla alueella, mutta ikävä kyllä katoan laukkaympyrällä välillä kuvasta. Tätä ongelmaa ei olisi, jos Pixioni olisi jo saapunut. ;) Video oli lähinnä omaksi avukseni, mutta voinhan laittaa sen tännekin. Nala on esittänyt ehdottomasti paljon parempaakin laukkaa, mutta paras vire ei satu joka treeniin.

En ole varmasti ainoa, joka pähkäilee, miten kuumenevalla ja sähläävällä hevosella voi tehdä järkeviä laukkaharjoituksia. Syksyllä Nalan ongelmana oli yleinen kouluttamattomuus, minkä vuoksi täytyi treenata paljon nostoja, suoristumista laukassa ja vähäistä kokoamista. Muutamana ensimmäisenä viikkona en voinut edes istua laukassa satulaan, kun Nala kiisi pitkin kenttää heittoistuinlaukkaansa. Nyt se on saanut lisää voimaa muusta treenistä, mutta käyntipainotteisen talven jälkeen laukkaharjoituksiin pitää palata vähän kuin puhtaalta pöydältä. Vaikeinta sen kanssa laukkaamisessa on se, että hevonen kuumenee ensimmäisen laukan jälkeen, alkaa ennakoida, karata avuilta, heittää päätään ja vetää selkäänsä notkolle – lyhyesti sanottuna sählätä ihan hirveästi – koska se haluaisi laukata uudestaan eikä malta kuunnella mitään muuta. Tänään tavoitteeni oli saada tehtyä edes kaksi järkevää laukannostoa ja keksiä, miten saisin hevosen pysymään kuulolla ja mahdollisimman rentona laukkojen välissäkin.

Usein käy niin, että kun hevonen alkaa sählätä ennakoidessaan laukkaa, ratsastaja vain pidättää ja unohtaa ratsastaa pohkeella. Loogisesti saattaa tuntua siltä, että jos hevonen on jo muutenkin lähdössä lentoon, niin ei sille ainakaan pohjetta halua antaa lisää. Kuitenkin jos ratsastaja jää vain käsijarru päälle, hevosella on aikaa sählätä, kun sen ei tarvitse reagoida mihinkään ja kuunnella pohjetta.

Laukan jälkeen Nala ilman muuta yritti kiihdytellä ja karata avuilta kaikin tavoin. Olin jo ennalta päättänyt, etten edes yritä tehdä silloin mitään ympyröitä tai muitakaan kuvioita vaan ainoastaan siirtymiä. On hirveän epämukavaa istua alas satulaan, kun hevonen säheltää ja tikittää könkköravia selkä notkolla, mutta uudessa satulassa on sen verran hyvät tuet, että pakottauduin istumaan mahdollisimman tiiviisti enkä välittänyt mistään muusta kuin siitä, että hevonen tekee tiheään tahtiin käynti-ravi-käynti-siirtymiä. Suunnitelma toimikin aika hyvin, sillä pahin höyryäminen loppui, ja välillä pystyin ratsastamaan jopa puolikkaan ympyrän suhteellisen tasaista ravia. Enimmäkseen kuitenkin kannatti pyrkiä siihen, että siirtymät seuraavat toisiaan niin nopeasti, että hevonen ei uudessa askellajissa edes ehdi miettiä omia juttujaan. Kun hevonen oli riittävän hyvin kuulolla, nostin uuden laukan. Kaikkiaan tein vain kolme laukannostoa, sillä Nala saa kaikella turhalla höyryämisellään väsytettyä itsensä nopeasti. Kuka kertoisi hevoselle, että vähemmälläkin pääsisi?

Videolta otettu screenshot. Välillä sain hevosen rentoutumaan käynti-ravi-siirtymiä tehdessäni jo ihan kohtuullisesti pätkittäin, vaikka ravin laatu ei päätä huimannutkaan.

Päivän muistilista itselleni ja miksei muillekin:

- Älä jää pidättelemään kuumenevaa hevosta, vaan ratsasta erittäin tiheästi käynti-ravi-siirtymiä ja tarvittaessa vaikka käynti-pysähdys-siirtymiä, jotta pääset vuoroin pidättämään ja vuoroin vaikuttamaan hevoseen pohkeella. Teet asiat hevoselle liian helpoksi, jos sen ei tarvitse tehdä mitään, vaan se saa rauhassa höyrytä.

- Kuumeneva hevonen tarvitsee paljon pohjetta. Pohje vaikuttaa sekä nopeampaan että hitaampaan askellajiin siirtymissä. "Paljon pohjetta" ei tarkoita, että hevosta pitäisi puristaa yhä suurempaan vauhtiin, vaan pohjetta voi käyttää eri tavoin. Minä käytän alaspäin siirtymissä (esim. ravista käyntiin) kevyttä "kouraisua" kantapäällä. Liike suuntautuu alhaalta yläviistoon hevosen kyljessä. Tuon pohjeavun tarkoitus on saada hevosta nostamaan selkäänsä siirtymisessä, ja sitä demonstroidaan alla olevassa videossa. Kun taas pyydän hevosta eteen, käytän tavallista pohkeen kosketusta kyljessä. Näin pääsen vaikuttamaan hevoseen jaloillani monin tavoin enkä jää toivottavasti avuttomana istumaan satulaan pohkeet irti kyljistä ja käsijarru päällä, kun hevonen vain jyrää eteenpäin.

Seuraavat tavoitteet, kun teen tätä tehtävää:

- Laatua raviin laukkojen välissä. Nyt havaitsin, että jäin välillä ratsastamaan turhankin pientä ravia, että hevonen vain pysyisi pöksyissään. Olin melko tyytyväinen, kun hevonen teki tiheästi käynti-ravi-siirtymiä, ja ravin laatu jäi toissijaiseksi asiaksi. Se oli ihan tietoinen valinta tällä kertaa, mutta myöhemmin haluan päästä ratsastamaan ravia kunnolla.

- Haluan saada hevosen laukkojen välissä vielä nopeammin hanskaan, jotta voisin nostaa uuden laukan pian. Nyt suuri osa ajasta ja hevosen energiasta meni kontrollin saamiseen, joten montakaan laukkaa ei ehtinyt nostaa.