sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Peto on irti

Tänä vuonna Saloon ei ole saapunut sen paremmin kevät kuin talvikaan. Jossain vaiheessa täälläkin värjöteltiin kovissa pakkasissa, mutta silloin lunta ei ollut edes nimeksi. Tuon koko Suomen yli pyyhkineen pakkasjakson jälkeen säätila on kulkenut koko ajan samaa sykliä: sataa nuoskalunta, jonka päälle sataa välittömästi vettä, minkä jälkeen tulee pakkanen ja jäinen pohja. Lämpötila muuttuu plussalle, mutta juuri kun jääkerros alkaa olla kentällä ohut, tulee uusi kerros nuoskalunta. Lunta ei ole riittävästi, se ei pysy maassa, mutta toisaalta kenttä ei pääse hiekallekaan, koska aina tulee päivän-kahden pakkasjakso ja sitten lisää nuoskalunta.

En ole koko talvena laukannut kentällä. Maastossa tai pellolla laukka on nostettu kymmenisen kertaa. Olen jo aivan epätoivoinen – hevonen kerää virtaa, haluaisi vain juosta ja turhautuu, kun treenissä vain kävellään ja ehkä otetaan varovasti muutama raviympyrä.

Viime yönä säätila jatkui samanlaisena kuin ennenkin, mutta tällä kertaa yön aikana satanut nuoskalumikerros oli paksu. Sen sai tampattua kentälle riittäväksi pohjaksi, joten ajattelin ottaa hyödyn irti ja päästää Nalan juoksemaan irtona pahimpia höyryjään pois. Alkuun toki kävelytin ja juoksutin liinassa lihakset lämpimiksi, ennen kuin päästin hevosen irti. Nala on kultainen hevonen ja seurasi minua pitkään vapaanakin. Huvittelin aluksi juoksemalla sitä karkuun, mutta tamma ei siitä vauhteja ottanut vaan löntysteli tyytyväisenä perässä. Oli siis aika hätistää se liikkeelle.

Puhelinkuva ennen juoksutusta
En ottanut videota ihan alussa, mikä on sääli, koska villeimmät pierupukkilaukat tulivat silloin. Kovin kauan ei tarvinnut irtojuoksuttaa, sillä pian Nala alkoi hakeutua omatoimisesti portille tai mennä tutkimaan kentän keskellä olevaa hiekka-lumikasaa. Loppukävelytyksen jälkeen talliin jäi tyytyväinen ja toivottavasti lihaksistaan irtonainen hevonen.



Kerroin hieman aiemmin tänä vuonna, että ennakkotilaamani Pixio-automaattikamerajärjestelmä lähetetään joskus helmikuun lopussa. En vielä tiedä, kuinka kauan se viipyy matkalla, mutta uskoisin saavani sen viimeistään maaliskuun puoliväliin mennessä. Peukut pystyyn, että kentän pohjakin olisi silloin jo siinä kunnossa, että olisi jotain kuvattavaa. Jos et tiedä, mikä on Pixio, kerroin siitä tässä postauksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti