Minttu oli aluksi tapansa mukaan taas vähän keskittymätön ja pohkeen takana, kunnes sen sai heräteltyä eteen ja työntekoon. Mitenkään ihanteelliselta se ei tänään tuntunut, mutta yllättävän monta kivaa kuvaa tuli silti. Sen vain täytyy päästä heti alusta saakka kaikissa askellajeissa reilusti eteen molempiin suuntiin ja nähdä kentän joka kohta, niin se lakkaa ihmettelemästä esimerkiksi kentälle näkyviä laidunhevosia. Toisaalta olen vähän hakenut ja kokeillut, millainen tyyli sille sopii kaikkein parhaiten: pitäisikö vain ravata ja laukata melko vapaasti eteen 10 minuuttia vai ruveta heti pyytämään siltä jotain keskittymistä vaativaa, kuten pientä avotaivutuksen omaista asetusta ja taivutusta sisään? Jälkimmäisessä olisi se hyöty, että se ei kenties väsyisi niin nopeasti, kun kilometrejä kertyy vähemmän.
Laitan osan kuvista tähän ja säästelen osan myöhempään käyttöön. Ratsastuksen lopuksi käytiin vielä ottamassa muutama kuva kentän lähiympäristössä.
Muutaman päivän päästä torstaina on vielä yksi Minnan valkka sovittuna, ja sitten Minttu saa pitää vähän lomaa. Katselen vielä, löytyisikö lähialueelta jotain sopivia seuraestekisoja, joihin sen voisi laittaa Jennan kanssa – jos löytyy, niin lomasta osan voi pitää myöhemminkin. Sillä on viimeisimmän kuukauden mittaisen loman jälkeen ratsastettu nyt kuitenkin vasta reilut 2 kuukautta, joten mikään tulipalokiire uudelle lomalle ei sinänsä ole. Tai sitten lomaillaan aina heinäkuulle saakka yhtä kyytiä, jos sopivia pikkukisoja ei ole.
Nyt odottamassa on myös monta postausideaa! Niille on käyttöä sitten, kun tavalliset treenipostaukset ovat vähän aikaa tauolla.
P.S. On muuten karmaisevaa huomata kuvista, kuinka monessa pylly on irti penkistä laukan liitovaiheessa. Minulle on jotenkin vaikeaa istua Mintun laukassa, koska se on tällä hetkellä vielä vähän sellainen... terävä? Reidet jännittyvät helposti, jolloin takapuoli ei pysy tiiviisti satulassa. Täytyy ottaa tuo nyt ihan asiakseen korjata, koska kyllähän hevoseen vaikuttaminen hankaloituu, jos istunta ei ole tiivis koko ajan.
 |
| Ajoittain Minttu kantaa jo mukavasti laukassa. Tällä hetkellä se tuntuu olevan sille vaikein askellaji, ja laukka saattaa tipahtaa raville ihan yhtäkkiä, ellen ehdi reagoida salamannopeasti. Välillä se taas pyöristää selkänsä hienosti ja tuntuu tosi tasapainoiselta. Treeniä, voimaa, malttia ja aikaa kasvulle vaan, niin kyllä se siitä! Tässäkin hieman menen liikaa etukenoon, jolloin isunta irtoaa satulasta. |
 |
| Tässä taidettiin lähteä temponlisäykseen. Pari hyvää lisäystä tuli, ja osassa taas näkyi pohkeen taaksen jääminen siten, että askel ei venynyt niin helposti ja kevyesti kuin se parhaimmillaan tekee. |
 |
| Tästä kuvasta tykkään. Mukavan harmoninen tunnelma ja hevonen kuulolla. :) |
 |
| Nonnii ja sit taas se oikea kyynerpää kylkeen kiinni... |
 |
| Vertailuksi vuosi sitten otettu kuva Mintun 5. ratsastuskerrasta. :D On se kovasti muhkistunut vuoden aikana! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti