tiistai 17. elokuuta 2021

Maastoilumaniaa

Kenttämme odottaa edelleen pinnan kuorintaa ja kivituhkakuormaa, joten sitä ei edelleenkään ole päästy hyödyntämään. Tällä viikolla pitäisi saada traktori kuskeineen paikalle, joten toivon mukaan jo pian meillä on toimiva kenttä! 🙏

Käyttökuntoisen kentän puuttuminen ei kuitenkaan ole ollut kokonaan huono asia, koska se on pakottanut hoitamaan Mintun liikutuksen muulla tavalla. Meillä maastoreissut ovat lisääntyneet ihan huimasti "edelliseen elämään" verrattuna. Tällä ja viime viikolla olen ratsastanut muutamaan kertaan ja joka kerralla tutustunut uusiin paikkoihin lähimaastoissa.

Usein olen aluksi mennyt talomme nurkalta lähtevän 1,5 kilometrin mittaisen päättyvän tien päähän ja takaisin. Tätä reittiä on saanut päästellä myös ravissa ja laukassa huoletta, koska siinä on enimmäkseen hyvä näkyvyys eikä siellä ole käytännössä mitään liikennettä. Huono puoli siinä on, että pohjassa on myös isohkoa sepeliä, mutta toisaalta se ei ole näyttänyt Minttua haittaavan. Olisi kyllä kiva saada sitä vähemmän kiviseksi. 

Olen lähtenyt Mintun kanssa menemään tietä myös "kaupunkiin päin" eli samaa reittiä, jota ajan itsekin, kun lähden minne tahansa asioille Auraan tai Turkuun päin. Vielä emme ole menneet sitä kovin pitkälle, vain ehkä pari kilometriä kotoa, mutta on tässä vielä aikaa pidemmillekin irtiotoille. Viime maastoreissulla eilen totesin ilokseni myös, että ihan meidän naapuritiellämme on noin 700 metriä pitkä ja keskeltä juuri sopivan pehmeä suora, joka on kuin tehty laukkaamista varten. Pakkohan sitä oli jo testata. :) Asukkaita harvoin haittaavat kavionjäljet tien keskellä, koska siinä ne eivät riko autojen renkaiden alle tulevaa uraa. Voi silti olla, että ehkäpä tarjoudun maksamaan pientä tienhoitoekstraa, jos/kun alan käyttää näitä lähiteitä säännölliseen ratsastukseen. Tätä kyseistä tietä pitkin pääsee myös ihanalle pikku reitille, joka vie metsänlaitaa pitkin peltojen väliselle alueelle, josta näkyy myös oma kotitalomme uudesta näkökulmasta. Täältäkin käännyin takaisin tulosuuntaan, koska en ollut varma, pääsisikö mistään järkevästi ympäri muuten.


Tiellä, joka veisi kotoa Auran keskustaan ja Turkuun päin. Tässä kuitenkin jo on käännytty ympäri kohti kotia.




Pihatiellä koulutreenissä





Uusi löytö: polku, josta pääsee metsänlaitaa pitkin peltojen keskelle


Kotitalo näkyy peltojen takaa!
















































































































Olen kyllä aika ällistynyt siitä, miten kivaksi maastohevoseksi Minttu on kasvanut. Olen kyllä liikkunut sen kanssa maastossa sinänsä, mutta koska se nuorempana jonkin verran jännitti autoja, en ole lähtenyt metsäautoteitä pitkin mihinkään vaan pysynyt tallien lähiympäristössä. Kokemus ja yleinen ratsastettavuuden paraneminen on kuitenkin tainnut tehdä tehtävänsä, koska nyt se liikkuu maastossa todella kivasti ja lähtee uusillekin teille mielellään. Vain jotkin yksittäiset asiat (kuten lähimmän naapurin postilaatikko ja roska-astia) aiheuttavat pörinää, mutta yleismeininki etenemisessä on rento. Heti toisella maastoilureissulla tuli autokin vastaan kapealla tiellä. Yksi uusista naapureistahan se siinä, tervehdittiin ja jutskailtiin sitten hän auton ikkunasta ja minä ratsailta. 😁 Hän jopa käynnisti autonsa uudestaan ihan Mintun kyljen vieressä eikä mitään ongelmia tullut.

Viime kerralla mentiin harvinaisen pitkä ratsastus, noin 1,5 tuntia, josta iso osa oli kuitenkin käyntiä. Niin ja sisältyi siihen aika pitkä juttutuokio naapurin kanssakin. Pidemmät lenkit tietysti lisääntyvät sitten iän myötä, mutta vielä näin nuoren kanssa olen pitänyt ratsastukset siinä noin 45 - 60 minuutissa käynteineen.

Maastossahan voi sitä paitsi tehdä melkein kaikkea mitä kentälläkin. Tiellä eivät voltit ja ympyrät onnistu, mutta olen treenannut kotitiellämme esimerkiksi pohkeenväistöä sik-sak-kuviona, siirtymiä kaikissa askellajeissa, avotaivutusta, lisäyksiä ja kokoamisia ja laukanvaihtoja käynnin kautta. Meillä on 500 metriä tasaista ja enimmäkseen suoraa pihatietä niin, ettei lähin naapuri ole siinä vielä edes näköetäisyydellä, joten tuota pätkää voi suhata edestakaisin mielensä mukaan ilman, että kukaan edes ihmettelee. 😂 Kenttä kuitenkin helpottaa treenaamista kovasti, kun saamme sen pohjan kunnostetuksi, joten sitäkin odotellessa!

2 kommenttia:

  1. Ihanan näköistä! Saako udella missäpäin Auraa asut? Aura-Tortinmäki suunnallako? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, täällä on kyllä kaunista! Juu, aika lähellä Tortinmäkeä. :) Onko tuttuja maisemia?

      Poista