Satula ja tarvikkeet
Kerroin viime postauksessa, miksi päädyin vaihtamaan äskettäin satulaa: Kieffer Aachenin yleissatula ei tuntunut enää istuvan, ja kaipasin itsekin parempaa ja tukevampaa satulaa, sillä satula tuntui haittaavan suoritusta. Nykyinen satulakokelaamme on Prestige Top Dressage SP, jota en kuitenkaan ole vielä lunastanut itselleni. Siinä on sopivasti muttei liikaa kuppimaisuutta ja isot, pehmeät polvituet.
Jalustimet ovat Hööksistä. Merkkiä en muista, mutta tavanomaiset turvajalustimet, joissa siis mustan kumiosan sisällä on liikkuvia niveliä.
Kieffer Aachenissa satulavyönä oli nahkainen vyö, jossa keskellä on yksi ja molemmissa sivuissa yhdet renkaat apuohjia varten. Renkaisiin on kätevä kiinnittää esimerkiksi sivuohjat juoksutukseen. Malli saattaa olla Presence – ostin vyön satula.comin varastosta, ja vyö ainakin näyttää samalta kuin satula.comin valikoimissa. Koulusatulavyönä on tällä hetkellä kaapissa Glen Gordonin nahkainen vyö, joka oli minulla ennestään. Prestige Top Dressage SP:ssä vastinhihnat ovat kuitenkin aika lyhyet, ja Nala tarvitsee pidemmän vyön, joten olen tilaamassa Mattes Crescent -vyötä lampaankarvapehmusteella. Siitä olen kuullut paljon kehuja.
Useimmilla kai on jonkinlainen heikkous tiettyihin hevosvarusteisiin. Minulla se on hyvän satulan lisäksi satulahuopiin. En kylläkään omista niitä ollenkaan liikaa, mutta joskus voin melkein nähdä unissani, että taivaalta sataa satulahuopia... ;) Merkeistä suosin Equilinea, Euro-Staria ja Eskadronia, sillä huovat ovat hevoselle mukavia, ryhdikkäitä, laadukkaita ja pysyvät hyvin muodossaan, ja toki ne ovat kauniita katsella. Estemallin huopia on neljä: Euro-Star (3), Scharenberg (1) ja yleismalleja yksi Harry's Horse. Kouluhuovat on merkiltään Equiline (2) ja Eskadron (5).
Equilinen sininen malli. Tällainen minulla on myös ruskeana. |
Eskadron |
Eskadron |
Suitset
Suitset ovat merkiltään Mountain Horse ja malliltaan Rembrandt. Ne ostin puolella hinnalla vuonna 2015 Hevoset-messuilta Tampereelta. Kuvan alkuperäisistä suitsista voi katsoa vaikkapa täältä. Nykyään en kuitenkaan käytä tuota niskapehmustetta, koska se tuntui vähän kirraavan Nalan korvia vasten ainakin alkuperäisen otsapannan kanssa. Otsapannankin vaihdoin pidempään, koska alkuperäinen oli turhan nafti. Niskapehmustetta voisi vielä koettaa nyt kun otsapanta on pidempi. Muuten olen näistä tykännyt! Nahka tuntuu laadukkaalta on ja pysynyt hyväkuntoisena.
Mountain Horse Rembrandt -suitset ja uusi otsapanta |
Loimet
Sadeloimia on kaksi: vuoriton ja kaulakappaleeton ohut sadeloimi (Amigo Horseware) ja full neck-mallinen fleecevuorinen sadeloimi (Rain Buster). Nala on hyvin herkkä kaikenlaiselle viimalle ja syyssateille, joten sään mukaan sille voi valita toisen noista loimista. Toppaloimia on tällä hetkellä vain yksi, Bucas Freedom full neck (300 g). Se on edestä hyvin kapeaa mallia, minkä vuoksi se ei sovellu esimerkiksi monille suomenhevosille, mutta Nalalle se istuu todella hyvin. Kuivausloimina on yksi Horse Comfortin villaloimi ja kaksi Finn-Tackin fleecelointa, kaikki mallia full neck ja käytössä hyväksi osoittautuneita. Noissa fleeceloimissa ei ole mahavöitä eikä klipsejä, vaan loimessa on edessä muutama pitkä tarranauha. Nämä on helppo heittää selkään siis vaikka loppukäyntien ajaksi.
Toinen fleeceloimista, kännykkäkuva |
Bucas Freedom |
Suojat
Tykkään panostaa myös hyviin suojiin. Suojat ovat turhat niin kauan kuin mitään ei tapahdu, mutta jos hevonen saa joskus iskun jalkaansa, jokainen toivoo, että suojat suojaisivat jalkoja mahdollisimman hyvin. Yleensä käytän koulutreenisuojina Eskadronin ruskeita allround-suojia, joista pidän todella paljon. Nuo suojat ovat Nalan jaloissa aiempien postausten kuvissa. Esteillä ja usein maastossa käytän Kentucky Armadillo -merkkisiä jännesuojia, joissa on hyvät pehmusteet, tuuletus ja vahva kovike. Kaapissa on saman mallin takasuojatkin, mutta niiden tarrojen muotoilu ei sovi ainakaan Nalalle, sillä tarrat hiersivät takajalkoihin haavat.
Toki kaapissa on paljon muitakin varusteita kuin nämä. En kuitenkaan pidä tarpeellisena kuvata ja mainita jokaista harjaa, haavasprayta ja juoksutusvarustetta. Tällä hetkellä lähinnä odotan kuumeisesti Nalan köhän loppumista, jotta pääsisin kunnolla testaamaan uutta satulaamme ja muutenkin liikuttamaan hevosta. Eläinlääkärikin on käynyt ja ottanut verikokeita, eikä niissä tai muussa tutkimuksessa ilmennyt mitään hälyttävää. Odottavan aika on kuitenkin pitkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti