Kuinka paljon hevosten pitäminen kotona maksaa?

Blogien – siis niiden vähäisten, jotka edelleen ovat aktiivisia – trendaavana ilmiönä on nykyään hevosharrastuksen kustannuslaskelmien julkaiseminen. En ole lähtenyt mukaan erittelemään kuluvia rahamääriä millään kuukausittaisella laskelmalla, mutta sen tiedän, että hevostenpidon hinnasta kotitallissa kysellään hevostalli.netissä vähän väliä. Nyt reilut kaksi vuotta kotitallia pitäneenä tiedän asiasta riittävästi lausuakseni siitä jotain.

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että hevosteluun liittyvien kulujen summa riippuu pitkälti siitä, mitkä kulut kukin siihen laskee mukaan. Jossain täytyy aina asua, mutta joku on saattanut ostaa hevostilan paljon "normaalia" asuntoa tai omakotitaloa kalliimmalla – onko hintaerotus silloin laskettava hevosenpidon kuluksi? Jos on rakennettu talli, kenttä ja muita fasiliteetteja, ne ovat selkeästi hevostelukuluja, mutta toisaalta ne tulevat osaksi kiinteistöä ja nostavat sen arvoa. Arvonnousuhan ei toki lompakossa saakka tunnu, ellei paikkaa joskus myydä, mutta kiinteistön arvon nostamiseen käytetyt rahat eivät mene samalla tavalla Kankkulan kaivoon kuin ne, jotka hevonen syö.

Monet kulut taas ovat sellaisia, jotka voisi ajatella osittain hevostelukuluiksi. Jos hankkii Avantin, jolla siirtelee paaleja ja lanaa kenttää, onko sen ostohinta tai lainanlyhennys hevosharrastukseen liittyvä, jos sillä tekee muitakin pihatöitä?

Hupsuimmat ajattelevat, että omalle työlleen täytyy laskea hinta, joka sitten lisätään kuluihin. Ikään kuin että tunnin tallihommat maksaisivat päivässä 15 euroa ja kuukaudessa 450 euroa. Siinä tapauksessa on ehkä syytä vaihtaa lajia, jos harrastaminen tuntuu pakolliselta työltä, ja toki samalla logiikalla on alettava laskea, että kirjan lukeminen sohvalla, koiran lenkittäminen, television katsominen ja kukkapenkin somistaminen maksavat nekin tietyn tuntihinnan. Hinta työstä lasketaan, kun tarjotaan maksullista palvelua, ei omasta harrastamisesta. 

Joka tapauksessa oma kululistani näyttää nykyhinnoilla (eli kalliilla sellaisilla) tällaiselta. Ylimmäisenä ovat kulut ja niiden alla tarkennuksia. Listaan ensin ne kulut, jotka liittyvät nimenomaan kotona pitämiseen. Hinnat on laskettu kahdelle hevoselle.

Onni on saapua kotiin ratsain. Tässä Marcellan kanssa
joskus keväällä ja Minttu vielä vanhassa tarhassa.

Jokin kesälomapäivä tänä vuonna.

Heinä: 170 + 33 = 203 €

- Yksi heinäpaali maksaa n. 85 € ja se riittää yhdelle hevoselle kuukaudeksi. Kaksi hevosta popsii siis 85 + 85 eurolla heinää. 33 euroa tulee siitä, että heinärahti Paimiosta tänne kaksi kertaa vuodessa maksaa yhteensä noin 400 euroa eli n. 33 €/kk. Minun käyttämäni heinä on Laatuheinärenkaan viljelijältä tilattua, analysoitua esikuivattua säilöä. 

Kuivikkeet: n. 120 + 12 = 132 €

- Käytän Vapon tuotteista kuiviketurvepaaleja, pieniä turvesäkkejä, puupellettiä ja satunnaisesti jokusen paalin purua. Kahdessa vuodessa olen todennut, että toimiva kombo on hankkia lämpimäksi vuodenajaksi turvepaaleja, koska ne ovat halvempia kuin yksittäiset säkit, ja pakkasaikaan taas käyttää säkkiturvetta, koska se vain hieman kohmettuu muttei jäädy samalla tavalla kuin paaliturve. Puupelletti on ihan toimiva kuivike ja se ei jäädy talvellakaan, mutta sen hinta nousi Ukrainan sodan myötä kovasti eikä se ole niin riittoisaa kuin turve. Minttu likaa kuiviketta selvästi enemmän kuin Marcella, ja koska Minttu ei osaa olla kaivelematta turvepatjaa aina silloin tällöin auki, en nykyään pidä kummallakaan sellaista vaan turve on karsinassa irtonaisena koko ajan. Patjan pitäminen vähentäisi kuivikekuluja. 

- Tilaan kuivikerahdin kerran vuodessa, ja 12 kuukaudelle jyvitettynä rahti on n. 12 €. Pihassa mahtuu säilyttämään muutamaa turvepaalia ja esimerkiksi tallin ylisillä useampaa lavallista säkkejä.

- Kuivikekuluihin voi vaikuttaa paljon sillä, millaiset säilytystilat tallilla on ja missä sattuu asumaan. Moni hakee lähimmältä sahalta ilmaiseksi tai pikkurahalla ison purukuorman, kun taas jotkut kärräävät henkilöauton takakontissa muutaman kalliin säkin kerrallaan tallille. Kuivikkeet maksavat esimerkiksi Hankkijan kautta tilattuna rahtina huomattavasti vähemmän kuin silloin, jos käy ostamassa suoraan myymälästä.

Lantahuolto: 0 €

- Meillä on "pitkäaikasella vuokralla" lantalava, jonka pitämisestä ja tyhjennyttämisestä emme maksa rahaa. Lanta menee naapureiden pelloille tai tarvittaessa omaan peltoomme. Turpeen käyttäminen kuivikkeena on tältäkin kantilta paras vaihtoehto, koska turvelanta on maanparannusainetta, kun taas esim. purulanta ei monille viljelijöille kelpaa, sillä se enemmänkin syö maaperän ravinteita. Lantahuoltoon on olemassa monenlaisia ratkaisuja, ja hinta riippuu taas siitä, täytyykö jostain saada rahaa vastaan lannanhävitys ja kuinka usein.

Sähkö, vesi ja bensa: n. 25 €

- Hevosten juoma kylmä vesi maksaa hyvin vähän. Talvipakkasten aikaan laitan niille ulos lämmintä vettä aamulla, mikä vie kuukausitasolla jonkin verran sähköä. Hevosia on kuitenkin vain kaksi, joten kovin montaa minuuttia lämmintä vettä ei tule laskettua astiaan (käyn itse suihkussa pidempään ja nautin siitä vielä lämpimämpänä). Sähköäkin kuluu meillä todella vähän hevoshommiin, sillä puolet vuodesta on sen verran valoisaa, ettei tallissa tarvitse käyttää valoja ollenkaan. Työni puolesta pääsen yleensä ratsastamaan valoisaan aikaan myös talvisin, ja esimerkiksi viime vuonna kentän LED-valo, joka vie todella vähän sähköä, oli päällä varmaan 10 kertaa yhden tunnin. Isoilla vuokratalleilla sähkönkulutukseen täytyy varata paljon enemmän rahaa, kun lämmintä vettä kuluu paljon enemmän ja asiakkaat saattavat pitää valoja tallissa ja kentällä/maneesissa iltapäivästä myöhään iltaan saakka ja ehkä vielä tallityöntekijä aamulla ja päivällä. Talli tuulettuu toistaiseksi painovoimaisesti eli ilman koneita.

- Silloin tällöin lanaan kentän pohjan mönkijällä, jolloin kuluu pieni määrä bensaa. Kosteilla keleillä kenttäni tarvitsee lanausta harvoin, mutta lumipyrykeleillä auraamaan voi joutua enemmänkin.

Tilat, esim. tarha, laidun, talli: ? € (juokseviin kuluihin esim. reilu parisataa vuodessa eli 20 €/kk)

- Tätä on mahdoton yleispätevästi laskea, koska tallitiloja on niin erilaisia ja koska osa paikkojen parannuksista jää kiinteistön arvoon ja osa ei. Meidän tilallamme oli talli, kenttä ja tarha valmiina, mutta kentän pinta kaipasi uudistamista. Hyvien suhteiden avulla siitä on selvitty halvalla. Koko hevostila maksoi selvästi vähemmän kuin esimerkiksi aikaisempi kerrostalokaksiomme Turussa, ja kun jossain täytyy kuitenkin asua, en laske karsinoiden tai muiden hevosten käyttämien paikkojen olemassaololle hintaa. Jos talli, kenttä ja tarhat pitäisi rakentaa alusta saakka varsinkin nykyhinnoilla, tulisi harrastukselle kova hinta, kunnes lainat olisi maksettu.

- Joskus pitää ostaa tarhan tai laitumen aitanauhoihin klipsi, joskus vesikuppiin uusi tiiviste tai vesiletkuun uusi suihkupää. Uuden tarhan tekeminen maksoi kerralla pari tonnia, mutta sitä ei uudestaan tarvitse tehdä (hintatietojen erittely ja tietoa ja kuvia metsätarhan tekemisestä täällä).

Kahden hevosen pakolliset, kotitallilla pitämiseen liittyvät kulut (heinät, kuivikkeet, lantahuolto, vesi, bensa, sähkö, satunnaiset tallikaluston ylläpidot) yhteensä 380 € eli 190 €/hevonen.

-------------------

Kuluja, joita tulee myös vuokratalleilla hevosta pitäessä:

Lisärehut: n. 10–20 € (Minttu syö 2 l Racing Selectediä, ADE-vitamiinilisää ja kivennäistä, Marcella vain vitamiinilisää ja kivennäistä. Kun heinä on hyvää, ei ole tarvetta syöttää isoja määriä täydennysrehuja.)

- Kengitys n. 70 €/hevonen/kk (Keskimääräinen, kesä- ja talvikengitys erihintaisia. Kengitysväli 8 viikkoa eli 140 € / hevonen / 2 kk.)

- Valmennukset (Minulla 240 €/kk)

- Kisat (Tällä kaudella kansallinen kilpailulupa ja kisojen ilmoittautumis- ja starttimaksut yht. 556 €. Bensakulut osapuilleen n. 20 €/kisa eli yhteensä n. 200 €/kesä. Palkintorahoja 100 €. Kisakulut yhteensä 656 €/kausi.)

- Eläinlääkärikulut vähintään rokotuksen ja raspauksen verran ja yleensä valitettavasti reilusti siihen päälle vielä jotain satunnaista. Rokotus tarvitaan kerran vuodessa ja Minttu ja Marcella molemmat täytyy raspata kahdesti vuodessa. Yhteensä tästä perusterveydenhuollosta tulee n. 500 €/vuosi eli 250 €/hevonen, ja 12 kuukaudelle jyvitettynä tämä on parikymppiä.

- Varusteisiin saa uppoamaan isoja summia, jos haluaa ja vaikkei aina haluaisikaan. Minulla on molemmille hevosille hyvät este- ja koulusatulat. Joskus hajoaa jotain tai täytyy ostaa muuten vain jotain lisää, mutta en ole mikään varustehamstraaja eikä hevosille ole esimerkiksi kymmentä loimea per turpa. Muutamalla laadukkaalla loimella per hevonen pärjää hyvin koko vuoden säät, ja ne kestävät vuosia, ellei hevonen ole loimentuhoaja.

Kun kotitallikuluihin (190 €/hevonen) lisätään kuukausittaiset lisärehut (15 €), kengitys (70 €) ja eläinlääkärikulut (n. 20 €), saadaan summaksi 295 ja pyöristettynä 300 €. Tähän päälle tulevat mahdolliset valmennukset ja kisakulut plus varustehankinnat. Huomaa, että tässä laskelmassa on siis mukana sellaisiakin kuluja, jotka tulevat myös vuokratalleilla pidettäville hevosille. Nyt siis ei enää lasketa, paljonko kotitallilla pitäminen itsessään maksaa, vaan hevosenpidon todellisia kokonaiskuluja.

Hevostenpidon hintaa kotona voi siis verrata siihen, että tavallisella täysihoitotallilla ei maksa erillistä hintaa heinästä, kuivikkeista, lantahuollosta, vedestä, sähköstä, bensasta ja tallikaluston ylläpidosta, vaan ne kaikki tallinpitäjä maksattaa tallivuokrana, joka voi olla mitä tahansa väliltä 300–1300, yleisesti täälläpäin ehkäpä noin 500 €/kk. Tästä se pyöreästi parisataa on hevosten juoksevia kuluja ja loput menevät lainojen ja mahdollisten palkkakulujen maksamiseen ja siihen, että tallinpitäjäkin saisi jotain palkkaa. Kotitallilla säästää ison siivun siinä, ettei maksa kenenkään muun lainoja eikä hevosenhoitajan työpanosta vaan tekee työt itse ja mahdollisella lainanlyhennykselläkin kartuttaa oman kiinteistönsä arvoa. Kotitallilla hevosia pitäessä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että hevosia on oltava vähintään kaksi, ja se tarkoittaa aina heinä- ja kuivikekuluja, eläinlääkärimaksuja ja kavionhuoltoa tuplana. Jos toinen hevonen on edullinen seuralainen, esim. pienellä heinä- ja kuivikemäärällä kengättä pärjäävä ja harvoin sairasteleva seuralaisponi, siihen menee toki vähemmän kuin toisen treenaavan kisahevosen ylläpitoon.

En vaihtaisi pois. Onhan näitä ihana katsella omassa pihassa!

Toista kertaa Aira Toivolan istuntatunnilla

Näyttää siltä, että joukkumestaruudet jäävät kisakautemme päätöskisoiksi. Olin ilmoittautunut ylihuomenna oleviin aluekisoihin Kotimäkeen, mutta tänään flunssa on tehnyt tuloaan eikä ole viisasta yrittää urheilla lievästikään flunssaisena. En varmaan mene muihinkaan kisoihin enää tänä syksynä, sillä ajatuksena oli jo aiemmin, että Kotimäen jälkeen keskitytään Mintun kanssa vaihtotreeneihin, ja koska ne tällä hetkellä hankaloittavat HeA-ratojen ratsastamista (Minttu vaihtaa iloisesti sellaisissa kohdissa, joissa ei pitäisi vaihtaa), ei kisakauden jatkaminen tunnu järkevältä. Jos nyt jotkin oikein sopivat kisat ilmestyvät vielä alkusyksyyn, niin sitten ehkä.

Hyvä juttu sen sijaan on, että viime viikonloppuna Aira Toivola tuli jälleen käymään Ratun tallille pitämään istuntatunteja. Ratulle on meiltä noin 35 - 40 minuutin ajo. Olin Airan koko päivän kurssilla heinäkuussa, joten nyt päästiin jatkamaan suoraan siitä. Hän on tulossa taas lokakuun alussa, ja olen senkin päivän laittanut jo kalenteriin.

Tällä kertaa otin yksityistunnin ja keskityttiin istuntaan sivuttaisliikkeissä. Alla on videopätkä jostain kohtaa tuntia.

Sain taas paljon hyviä ajatuksia. Pohkeenväistössä täytyy keskittyä pitämään myös väistättävä pohje edempänä ja ajatella, että väistättää etujalkaa kohti kiintopistettä. Tuo etujalan väistättäminen auttoi mielikuvana siihen, että pohje pysyi helpommin oikeassa kohdassa eikä mennyt liian taakse.

Heinäkuulta tuttuja asioita olivat oikean kyljen aktivoiminen paremmin kasaan ja hartioiden vieminen enemmän vasemmalle. Ne ovat jo hiukan helpompia nyt kun olen niitä miettinyt joka ikinen kerta ratsastaessani n. 1,5 kk:n ajan, mutta kun uusia istuntajuttuja tulee mukaan, ei niitä koko ajan muista.

Avotaivutuksissa sain ohjeeksi viedä toista suoliluuta vähän edemmäs ja toista vähän taakse (esim. avossa vasemmalle oikea suoliluu eteen, vasen taakse), jolloin lantioni pysyy oikeasti suorassa eikä lähde kiertymään. Yläkroppaa saan kiertää enemmän kohti hevosen katseen suuntaa. Tässäkin piti viedä molempia pohkeita aavistuksen verran eteenpäin.

Sulkuja ja takareita ei tällä kertaa ehditty, mutta niitä katsotaan sitten ensi kerralla.

Olin niin keskittynyt Airan ohjeisin, että hevosen liikkumista en paljon ehtinyt ajatella. Minttu olisi saanut ravata jäntevämmin, mutta nyt ei ollut tarkoituskaan saada siitä kaikkea schwungia irti vaan keskittyä omaan istuntaan.

Täytyy tehdä pian jokin postaus taas Marcellastakin. Kisakauden ollessa kuumimmillaan tulee helposti painotettua näitä kisajuttuja Mintun kanssa. Marcellakin on harjoitellut uutterasti ja kehittynyt. :)

Taas ollaan Ratulla!

Takaisin kotona hyvien treenien jälkeen.