Uuden kotimme kaupantekopäivä kalenterissa

,

Kesäkuu on edennyt helteisissä merkeissä. Lämpötilat ovat päivittäin olleet 23 - 32 asteen välillä eikä loppua näy. Nuo lähemmäs 30 asteen helteet ovat jo liikaa, mutta tavallisemmista noin 25 asteen lämmöistä en kyllä valita, vaikka olenkin kuumuudelle herkänpuoleinen enkä jaksa tehdä asioita silloin ihan normaalisti. Ihanaa, että on kunnon kesäkelit.

Harjoitukset ovat jatkuneet säästä huolimatta. Yhden estehyppykerran siirsin eteenpäin, mutta muuten ollaan kyllä treenattu samalla lailla kuin ennenkin, vähän lyhyemmin vain kaikkea. Minttu on ollut tosi hyvä ratsastaa, juuri sopivan pirteä ja innokas. Ja voi hyvänen aika, miten se on kehittynyt! Minnakin naureskeli, että onpahan iso ero vuoden takaiseen. Silloinkin Minttu liikkui kyllä sinänsä hyvin ja oli oikeaan suuntaan menossa, mutta se oli voimaton eikä laukkaa voinut juurikaan säädellä. Nyt se sitten tekee jo koottua laukkaa, laukasta käyntiin ja takaisin laukkaan ja tuntuu hiffanneen sen tosi hyvin. Laukannostoharjoituksista se suorastaan kuumuu, vaikka luulisi, että helle verottaisi pahinta energiaterää pois. Olen antanut sille kyllä nyt vapaapäiviäkin laitumella, mutta lähinnä omien menojeni vuoksi. Ratsastuksien jälkeen olen juottanut mash-veden joukossa elektrolyyttiä ja pessyt Mintun aina, jotta kuumotus ei jää päälle.

Viime postauksen lopussa mainitsin, että olemme mieheni kanssa tehneet tarjouksen yhdestä paikasta, josta pitäisi tulla uusi kotimme. Asiat ovat nyt siinä pisteessä, että lainalupaus on saatu ja kaupantekopäivä on merkitty kalenteriin: 12.7. Vaikka en usko, että asiassa tulee yllätyksiä, en silti uskalla vielä hyppelehtiä ja hehkuttaa julkisesti, vaan olen kertonut kaupantekopuuhistamme vain ihan naamatusten joillekin ystäville. Kunhan nimet ovat paperissa, niin sitten kyllä ihan varmasti kuulutan sen kaikelle kansalle. :D En ole kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta hankkia jo hiukan juttuja tulevaan kotiin, nimittäin mattoja, verhokangasta ja erinäisiä askarteluja varten puisia nimikylttejä ja akryylivärejä. Mihin näitä sitten tarvitaan? Siitä lisää 12.7. ;)

Muutama viikko hengähdystä ja yhteenvetoa alkukauden kisoista

Nyt kesäkuussa meillä ei tosiaan ole muita kisoja kuin nämä 5.6. Onnenperällä olleet, vaan seuraava Kipa-ilmoittautuminen näyttää päivämäärää 4.7. Loimaalle Punkin tallille, johon olemme ilmoittautuneet HeB:0 2019 -luokkaan. Ehdin siis hetken vetää henkeä ja vetää yhteen, miten nämä huhti-kesäkuu-välillä olleet kisat ovat sujuneet. Alla listattuna:

Kotimäki, Lieto 28.4. (seura, HeB:3 2019): 63,864 %

Artukainen, Turku 13.5. (alue, FEI CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelma): 63,261 %

Korpimäki, Paimio 22.5. (seura, HeB:4 2020): 66,364 %

Onnenperä, Salo 5.6. (seura, HeB:4 2020): 68,409 %

Tuloksethan ovat oikeinkin hyviä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Kotimäen kisat olivat kauden ensimmäiset kisat puolen vuoden kisatauon jälkeen ja jouduin ratsastamaan radan käytännössä ilman verryttelyä, ja Artukaisten kisat taas olivat meidän ensimmäiset aluetason kisat ja myös ensimmäinen HeA. Sijoitukset tuli Kotimäestä ja Korpimäestä.

Kaikissa kisoissa suoritusta on jonkin verran häirinnyt Mintun jännitys, joka saa sen jäämään pohkeen taakse hieman jähmeäksi ja toisaalta aiheuttaa laukassa vähän sellaista hätäilyä ja kiireen tunnetta, ja silloin puolipidätteet ja välillä ihan tavallisetkaan pidätteet eivät mene niin sanotusti jakeluun ihan priimasti. En ole tästä kuitenkaan millään lailla huolissani tai edes oikeasti harmissanikaan, koska Minttu on niin nuori, sillä on vasta muutamia kisoja takana ja nekin useammassa eri paikassa ja se on antanut vaikuttaa itseensä kuitenkin nousujohteisesti. Ihan ensimmäisissä kisoissamme viime vuonna se oli ihmeissään ja säikkyili, kahdessa seuraavassa meni kiltisti mutta jäi todella pahasti pohkeen taakse jännityksestä ja sen jälkeen eli tästä keväästä lähtien se onkin jo liikkunut reippaasti paljon rennommin. Kehityksen suunta on siis ihan oikea.

Näiden muutamien kisojen perusteella kehityskohteita olisivat erityisesti seuraavat:

- Laukannostoihin lisää rentoutta. Jos Minttua jännittää, se saattaa nostaa väärän laukan tai ainakin tekee hätäisen noston.

- Laukkaan lisää kokoamista. HeB-luokissa laukan ei sinänsä tarvitse olla juurikaan koottua, mutta kun hevonen kerää itseään enemmän takaosalle, sen ratsastettavuus paranee ja siirtymistä tulee paljon parempia. Minttu osaa kyllä jo koota laukkaansa enemmänkin kuin HeB-radalla tarvitsee, mutta kisatilanteessa ei ole ihan helppoa saada sitä kokoamaan sitä vähääkään. :D

- Pysähdyksiin suoruutta. Keskilinjasta tulee kyllä muuten hyvä, kunhan vain itse osaan tähdätä keskelle, mutta pysähdyksissä Minttu on usein työntänyt takaosansa vinoon. Samalla se on välillä korjannut pysähdystä tasan mutta väärään suuntaan eli siirtämällä takajalkaansa taaksepäin, mitä ei saisi tapahtua. Nämä olen ottanut nyt treeneissä erityiseen syyniin, ja viime kisoissa pysähdyksissä ajatus oli onneksi jo eteenpäin, eli taaksepäin korjaamista ei tullut, vaikka vinoutta vielä hieman olikin.

- Tasaisempi asetus. Tämä on ihan sama kuin kotitreeneissä, eli Minttu asettuu huonommin ja pyrkii heiluttamaan turpaansa ulospäin oikeassa kierroksessa, joka on sille vaikeampi suunta tehdä asioita. Ongelma on kuitenkin pienempi, kunhan Minttu pysyy pohkeen edessä, sillä pohkeen taakse jääminen korostaa näitä turhia keikkumisia ja huojumisia.

Tontinhankintarintamalla eletään muuten taas jännittäviä aikoja. Pankkivirkailija ei nyt lupauksestaan huolimatta vastannut tänään puhelimeen eikä viesteihin, joten joudutaan palaamaan asiaan maanantaina, mutta me ollaan tehty ostotarjous yhdestä paikasta sillä ehdolla, että laina heltiää. Ei ole syytä epäillä, etteikö sitä lainaa saataisi, mutta täytyy tietysti olla ensin mustaa valkoisella. Olen tosi innoissani, mutta kirjoitan enemmän sitten kun kaupat on ihan loppuun saakka lyöty lukkoon. Iik!

Aurinkoinen kisailtapäivä Onnenperän koulukisoissa tuloksella 68,409 %

Nyt voin huokaista helpotuksesta. Tänään lähes helteisessä kesäsäässä lakitettiin uudet ylioppilaat (olen siis lukion äidinkielenopettaja, jos joku lukijoistani ei sitä vielä tiedä), mikä tarkoittaa, että minunkin lukuvuoden työurakkani on taas saanut päätöksensä ja työt jatkuvat elokuussa. Edessä on ihana ja toivottavasti säiltään kaunis kesä, joka totta tosiaan tulee tarpeeseen ihan perusarjessakin ja erityisesti nyt, kun korona on vaikeuttanut ja lisännyt meidänkin töitämme monella tavalla koko menneen lukuvuoden.

Ihan vapaalle en kuitenkaan vaihtanut heti lakitusten jälkeen sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan pujahdin opettajainhuoneeseen syömään valmisruoka-aterian ja vaihtamaan kotelomekon tallivaatteisiin. Kun uudet ylioppilaat vanhempineen alkoivat siirtyä pois koulun pihalta, kipitin autolleni ja suuntasin tallille, jossa odotti kisavarusteiden pakkaaminen ja Mintun letitys. Olin kuitenkin putsannut varusteet kilpailukuntoon edellisiltana, koska aikaa lähtöön oli vain kaksi tuntia.

Matka Onnenperälle oli ihanan leppoisa! Ajelimme hovigroomini Marjan kanssa moottoritietä pitkin Halikon rampille saakka ja siitä isohkoa tietä kilpailupaikalle. Autossa tuntuva trailerin pienoinen hytkyminen paljasti, että Minttu puuhaili taas aikansa kuluksi. Trailerin kumimaton toinen etureuna on alkanut repsottaa, ja Mintusta on sairaan siistiä kuopia paksuinkin kuivikekerros siitä päältä pois niin, että maton reunan voi rääpiä kaksinkerroin ja sitten seisoa sen päällä ylpeänä saavutuksestaan. Täytyy yrittää löytää jostain liimaa, jolla maton voisi taas juntata kiinni.

Näihin kisoihin oli erityisen kiva lähteä, koska kyseessä tosiaan on talli, jossa pidin edellistä hevostani Nalaa vähän aikaa ja jossa ratsastin myöhemmin opetushevosia ja nuoria hevosia parin vuoden ajan. Sen jälkeen en olekaan Onnenperällä käynyt. Nyt kuitenkin sovimme tallin omistajan Riitan kanssa, että kävisin tämän kesän ajan jälleen kouluttamassa hänen hevosiaan pari kertaa viikossa! Tekee minullekin hyvää ratsastaa välillä muilla hevosilla kuin Mintulla, ja nyt Riitalla on minulle sitten poneja vino pino tai ainakin ihan tarpeeksi odottamassa. :) Mahtavaa, että on tällainen tilanne ja paikka, jossa voin käydä harrastamassa niin, että molemmat hyötyvät.

Jaa mutta ne kisat! No Minttuhan oli verryttelyssä tähän saakka parhaan tuntuinen. Alkuun se taas jäi vähän hitaaksi mutta meni kuitenkin kiltisti, ja pian se rupesi liikkumaan jo oikeinkin kivasti ja pystyin vaikuttamaan sekä ravissa että laukassa paremmin kuin missään aiemmissa kisoissa. Valitettavasti radalla jälleen kerran päädyissä jännitti, minkä vuoksi laukkaohjelmamme oli aika villinpuoleinen. A-päädyssä Minttu olisi mieluummin oikaissut 10 metriä ja laukannut auringonlaskuun. Sain sen sinne kyllä, mutta sen jälkeen pitikin kääntyä heti laukkalävistäjälle ja siirtyä sen keskellä raviin. Raviin pääsimme myöhässä ja vähän ruman ohjasotteen jälkeen, koska vauhtia oli tässä vaiheessa enemmän kuin keskittymistä. Siirtymistä useampikin tuli myöhässä, koska hallintalaitteet eivät toimineet ihan niin kuin olisi tarkoitus. Raviohjelma oli pienestä jännityksestä huolimatta aika hyvä. Tulos oli tänään 68,409 prosenttia ja olimme tuloslistalla sijalla 4/11 eli ensimmäisiä ei-sijoittuneita.

Hienoa oli, että kun kysyin, sain luokan viimeisenä starttaajana luvan ratsastaa lyhyen loppuverryttelyn radalla. Nuorelle hevoselle tekee todella hyvää päästä kiertämään rata uudestaan ja jäädä näin rentoon mielentilaan. Tässä vaiheessa päädyissä ei enää ollutkaan mitään jännittävää. :D Noh, varmasti saadaan rentous mukaan kilpailusuoritukseenkin vielä jossain vaiheessa. Olihan tämänkin päivän suorituksessa sitä paitsi paljon hyvää.

Nyt kesäkuulle ei ollut ainakaan suunniteltuna muita kisoja, joten ehkä keskitymme kotiharjoitteluun ja tietysti myös kaikenlaiseen rennompaan muutaman viikon ajan. Alla vielä video tämän päivän radasta.