maanantai 30. marraskuuta 2020

Vuoden viimeisistä kisoista 64,800 % (ratavideo)



Kuva viime kisoista eli lokakuun lopulta Artukaisista. (Kuva: Photography Elli M)


























Artukaisten koulukisojen K.N. Special oli meidän toinen HeB-ohjelmamme, jonka pääsimme korkkaamaan eilen. Meidän lähtövuoromme oli kuudentena eli toisen verryttelyryhmän ensimmäisinä. Tuloksena kisoista saatiin 64,800 % ja sija 8/20, kun viisi olisi sijoittunut, eli ruusuketta ei tällä kertaa tullut, mutta jälleen hyvää kokemusta ja onnistumisia! 

Tällä kertaa kävi kylläkin sama juttu kuin viimeksi: kun lämmittelin Mintun kanssa ulkona Malja-kentällä, se oli energinen, mutta välittömästi maneesiin mennessä se hieman käpertyi itseensä eikä reagoinut enää kunnolla eteen. Pienestä jännityksestä se ilmeisesti johtui, vaikka mitään kunnon kyttäämistä tai pomppimista ei tullutkaan ja vaikka itse radalla se tuntui jo rennolta. Ei meno videolta katsoessa taaskaan oikeastaan näytä kovin nihkeältä, mutta tunsin sen itse selkään ja yritin epätoivoisesti saada Minttua ravaamaan ja kävelemään energisemmin koko radan ajan. :D Laukassa eteneminen tuntui paremmalta, mutta kuten myös viime kisoissa, näissäkin tuli kallis laukkavirhe, joka johtui pohkeen taakse käpertymisestä. Kun ohjelman lopussa laukataan diagonaali ja siirrytään sen lopussa suoraan käyntiin, Minttu lähti diagonaalille hyvin mutta tiputti taas yhtäkkisesti raviin, enkä ehtinyt saada sitä uudestaan laukalle. Diagonaalista tuli siksi 3 ja siirtymästä 1, koska emmehän me pystyneet esittämään siirtymää laukasta käyntiin. Hei hei, pisteet! Tämä moka taisi näkyä myös yleispisteiden kohdassa "oikeiden teiden seuraaminen", joka oli 6.5. 

Radan jälkeen annoin Mintun ravata lyhyet loppuravit ulkokentällä, ja kappas, sehän taas ravasi ihan reippaasti. Radan jälkeen päällimmäinen tunne oli harmitus, koska tiedän meidän pystyvän oikeinkin hyvään ohjelmaan, mutta se ei tietenkään onnistu, jos hevosesta tulee radan ajaksi ihan puukylkinen. Hetken puhisemisen jälkeen harmi kuitenkin kääntyi taas iloksi siitä, että radalla tuli myös monta onnistumista ja hevonen kuitenkin pysyi rentona, mikä ei ole varsinkaan tällaisen 4-vuotiaan kanssa millään lailla itsestäänselvyys. Tuomarina toimi Hanne-Mari Kiuttu, joka kuulemma on tarkka ja melko tiukka tuomari, joten häneltä saadut hyvät pisteet (loiva kiemura, käyntijakso ja laukkaympyrä 7.5 sekä lennokkuus, kuuliaisuus ja istunta ja monet yksittäiset liikkeet 7) varmasti tarkoittavat, että moni asia sujui hyvin. 

Nyt talvikaudella ei kisoja olekaan, joten kotitreenit jatkuvat uudella motivaatiolla ja toivottavasti koronatilanne sallii kevään kisojen alkavan ajallaan. Silloin meillä on varmasti taas uusia taitoja, joita pääsemme kisatilanteessa testaamaan.

Videolla koko rata kaikkine hienouksineen ja kauheuksineen, olkaa hyvät. :D


perjantai 27. marraskuuta 2020

Kaksi päivää seuraaviin koulukisoihin

Viime kisojen jälkeen kiirettä on pitänyt. Viimeisin postaus on siis tehty hyvin sujuneiden Artukaisten koulukisojen jälkeen lokakuun lopussa. Sen jälkeen palasimme maan pinnalle ja jatkoimme treenejä itsenäisesti ja Minnan kanssa, ja juuri nyt odotan alkavaa viikonloppua, sillä ylihuomenna sunnuntaina menemme vielä toistamiseen Artukaisiin. Vaikeustaso on tällä kertaa pykälää korkeampi eli K.N. Special.

Harjoitukset ovat sujuneet enimmäkseen ihan hyvin. Viimeisen viikon verran Minttu on kylläkin saanut jonkin viileiden ilmojen syyshepulin, sillä se vinkaisee ja yrittää lähteä pienesti pomppimaan alussa, kun ei ole vielä kunnolla liikkunut ja avuilla. Myös toisen ratsukon laukannosto maneesin toisessa päässä kirvoittaa vinkukoikkaloikkaa... Minttu ei kuitenkaan koskaan lähde vauhdilla eteenpäin eikä pukittele, vaan se on sellaista pään heittelyä ja pientä paikoillaan pomppimista. Koetan tietysti aina mahdollisimman nopeasti olla tilanteen tasalla ja komentaa sitä raipalla eteen. Kun on hetki liikuttu reippaasti eteenpäin ja päästy töihin, turhat pärinät jäävät pois. 

Joudun kuitenkin ehkä tekemään sellaisen ratkaisun, että juoksutan sen kotitallilla juuri ennen kisoihin lähtöä, Artukaisissa ratsastan lyhyen verryttelyn Malja-kentällä ja varsinaisessa ryhmäverryttelyssä maneesissa vain pistäydyn sen verran, että päästään muutama kerta kiertämään rata ja ohittamaan tuomaripöytä. Viime kerrasta viivastuneena tuntuu siltä, että mitään sen kummempia taivutteluja ja laukkailuja ei kannata jättää ryhmäverryttelyyn, koska muutama viikko sitten verryttely oli niin kaoottinen ja ahdas, että siellä lähinnä jäi käsijarru päälle, kun ei päässyt montakaan suoraa liikkumaan kunnolla eteen törmäilyjen välttämiseksi. Liikaakaan ei kannata hinkata, koska Mintulla on nuorena hevosena vielä aika kapoinen se alue, joka on liiallisen energisyyden ja väsähtämisen välissä. Strategiani on siis tehdä verryttelyssä vain muutamia lisäyksiä ja taivutuksia, pari laukannostoa molempiin suuntiin ja pari pysähdystä. Näin toivottavasti saan sen kuulolle ja pohkeen eteen kuitenkin niin, että se jaksaa liikkua energisesti vielä radalla.

Tässäpä muuten vielä julkaisemattomia kuvia viime kisoista! Kuvat on ottanut Photography Elli M.