Mitä kilpaileminen maksaa?

Viime kerralla mietiskeltiin lähestyvää kilpailukautta 2024. Aiemmin tänä vuonna kirjoitin blogiin laskelman siitä, kuinka paljon hevosten pitäminen kotona maksaa. Postauksesta tuli suosittu, ja nyt kun virittäydytään kohti uusia kisoja, lasketaanpa tällä kertaa, kuinka paljon kilpaileminen maksaa.

Raha-aiheisiin postauksiin minulla on vähän kriittinen asenne. Tällaisten rahaan liittyvien erikoispostausten tekeminen on ihan ok (siis se, kuinka paljon jokin tietty asia maksaa), mutta en ole halunnut lähteä pitämään tarkkaa kirjaa ja erittelemään blogiin joka kuukausi sitä, mitä tämä koko harrastus maksaa missäkin kuussa. Pidän harrastuksestani ja tiedän, että se maksaa. En sen vuoksi halua alkaa kauhistella, että katsokaas kaikki, miten paljon tässäkin kuussa taas sai lapattua rahaa hevosiin. :D En halua myöskään kutsua harrastustani hevosihmisille yleiseen tapaan "hullujen hommaksi" tai sellaiseksi, että "eihän tässä ole mitään järkeä". Kun omalla hevosellaan menestyy kilpakentillä, katselee ikkunasta kotipihassa laiduntavia hevosia ja ratsastaa ihanan maastoretken, tunnen elävästi, että tässä on hyvin paljon järkeä. Ei se tunne muutu siksi, että harrastus maksaa.

Sen voin kuitenkin tehdä, että lasken, paljonko minun tavallani kisaaminen maksaa.

Kisakulut muodostuvat jälleen kerran siitä, mitä niihin lasketaan mukaan, kuten ylle linkittämässäni kotitallipostauksessakin kerroin. Joku ei valmentautuisi ollenkaan, ellei kisaisi, ja joku jättäisi trailerin ostamatta ja tarvittaessa klinikkareissulle vuokraisi sellaisen muutamalla kympillä, jos kisaamisen vuoksi oma ei olisi välttämätön.

Kisakuluihin voi laskea ainakin hevosen vuosimaksun, kilpailuluvan ja kisareissujen välittömät kustannukset (polttoaine, ilmoittautumismaksu ja lähtömaksu).

Kilpailulupa tarvitaan kaikilla tasoilla. Seuratasolla kisaamiseen kilpailulupa maksaa 10 €, aluetasolla 30 € ja kansallisella tasolla 150 €. Kilpailulupa ostetaan kerran vuodessa.

Kilpailemiseen tarvitaan myös jonkin seuran jäsenyys. Seuran jäsenyys maksaa keskimäärin noin 65 €.

Hevosen vuosimaksu maksetaan niin ikään kerran vuodessa, ja se tarvitaan aluetasolla ja siitä ylöspäin. Se on 40 €.

Tässä vaiheessa ostoskorissa ovat siis kilpailulupa, seuran jäsenyys ja vuosimaksu, joista tulee yhteensä 255 €, koska kilpailen kansallisella tasolla. Nyt ei ole siis päästy vielä ensimmäisiinkään kisoihin vaan pelkästään pistetty seteleitä pinoon, että on lupa kilpailla. 

Yksittäinen startti alue- tai kansallisella tasolla täälläpäin maksaa ilmoittautumis- ja lähtömaksuineen halvimmillaan noin 30 € ja kalleimmillaan paljon enemmänkin. Selasin maksuhistoriatietojani, ja useimmat startit näyttivät maksaneen 38 tai 48 €. Joissakin kisoissa olen mennyt kaksi starttia.

Välittömiä kisakuluja ovat tietenkin polttoainekulut, jotka tänne lähialueiden (Turku, Lieto, Paimio, Marttila, Ypäjä ym.) kisoihin ja takaisin ovat suunnilleen parikymppiä. En ole toistaiseksi käynyt kovin kaukana kisaamassa, ja Aurassa asumalla kilpailuja on riittänyt mukavasti, kun lähtee johonkin ilmansuuntaan ja ajaa 30 - 60 min.

Viime vuonna kilpailin 10 kertaa. Jos lasketaan keskiarvolla yhden kisan välittömät kulut (startti- ja ilmoittautumismaksu + bensat = 63 €) ja kaikki kertaluontoiset lupamaksut (225 €), kilpailukausi maksoi 225 + 10 x 63 € = 885 €. 

Joitakin varustehankintoja täytyy myös tehdä, mutta suuri osa varusteista ratsastajilla on yleensä jo ennestään. Esimerkiksi erillisten kisasaappaiden tai kisakypärien hankkiminen ei ole millään lailla tarpeelllista, jos kotikäytössä olevat varusteet ovat sääntöjen mukaiset. Yksillä valkoisilla hanskoilla, kisatakilla, valkoisella huovalla, valkoisilla housuilla ja yhdellä kisapaidalla pärjää.

Useimmat tarvitsevat kilpailemiseen kuljetuskalustoa, mutta en laske tätä kisakuluksi, koska ainakin itse tarvitsen traileria muuhunkin kuljettamiseen kuin kisamatkoille, vaikka siinä sitä tulee käytettyä ylivoimaisesti eniten. Jotkut vuokraavat trailerin joka reissulle, ja mikäpä siinä, jos sellaisen saa helposti aina halutessaan. Jos pitää hevosta tallilla, jossa järjestetään usein kilpailuja eikä kaipaa muihin kisoihin, pääsee tietysti helpolla.

Tänä vuonna aion kilpailla varmaan aika saman verran kuin edellisvuonna. Otan kansallisen luvan jo heti alkukaudesta, ja aion on yhä enemmän valikoida kansallisia kisoja ja tarpeen mukaan aluekisoja. Seuratasolla emme varmaan Mintun kanssa enää starttaa muuten kuin erityistapauksissa. Ehkäpä tällä kaudella debyyttinsä pääsee tekemään jossain pienissä kisoissa myös Marcella!

Kuva: Photographyellim

Kuva: Photographyellim

Kilpailukausi lähestyy

Joillakin kilpailukausi on jo alkanut Etelä-Suomen hallikisoissa. Itse en kisaa talvisin, sillä tykkään pyhittää talvet harjoittelulle. Kun on aina jotkin kisat tulossa viikon tai parin kuluttua, fokus on niissä ja harjoituksissa keskitytään sen radan asioihin. Siksi kilpailut aina tavallaan häiritsevät uusien asioiden harjoittelua. Toinen syy on se, että en halua lähteä vetämään traileria talvikelillä, kun on liukasta, joten olemme ajoittaneet ensimmäisen startin jonnekin huhtikuun tienoille.

Näiden syiden lisäksi haluan, että elämä on muutakin kuin kilpailemista. Vaikka kilpailukausi on aina hieno juttu ja siihen mahtuu paljon iloisia hetkiä, kauden viimeisten kisojen päätyttyä on aina toisaalta helpottunut, että taas mentiin ja tehtiin ja nyt voidaan välillä tehdä jotain muuta. Kaikessa on puolensa ja aikansa kutakin.

Uuden vuoden alun kunniaksi kaivoin arkistoista esiin sekalaisia kisakuvia eri vuosilta. Niissä Minttu on nuorimmillaan 4-vuotias (2020) ja uusimmissa kuvissa 7-vuotias (2023).

Merjan talli v. 2022. Kuva: Carahorses

Artukaisissa verryttelyssä kesällä 2022.

Nuorten hevosten henkilökohtaista aluemestaruushopeaa v. 2022 Paimiossa.

Artukaisissa toisissa kilpailuissamme 4-vuotiaan Mintun kanssa vuonna 2020.

Paimiossa odottelemassa palkintojenjakoa kesällä 2021.

Onnenperän tallin seurakisat kesälomani ensimmäisenä päivänä. Vuosi oli 2021.

Wiurilan kartanon talleilla keväällä 2022.

Ensimmäinen voitto! KaKen kilpailut Ylikylässä 2022.

Mintun toiset kilpailut. Artukainen v. 2020.

Artukainen v. 2023

Palkintojenjaon odottelua Artukaisissa v. 2023

Artukainen v. 2023

Kotimäki v. 2021 (Kuva: Photoma / Annika Mäki)

Ensimmäisissä kilpailuissamme! Kotimäki 2020.

Ensimmäisissä kilpailuissamme! Kotimäki 2020.

Artukainen v. 2020. Mintun toiset kilpailut ja toinen sija.

Toipilaiden hoitamista ja Marcellan allergiatestin tulokset

Tammikuun alku on sujunut hevosten kanssa enimmäkseen ilman ratsastamista. Heti joulupyhien jälkeen ehdin treenata molempien kanssa muutaman kerran, kunnes hevoset rokotettiin. Kummatkin saivat lievän kuumereaktion rokotteesta, kuten ovat usein ennenkin saaneet, joten nyt reiluun viikkoon ne eivät ole tehneet muuta kuin tarhanneet. Samaan aikaan Minttu sai varmaan hokinpolkeman jalkaansa ja kasvatti siihen liikalihaa, jota olen hoitanut. Tänään ehkä ratsastan Mintun kevyesti. Marcella sen sijaan saa vielä huilia, sillä se taas vetäisi eilen kantapalloonsa kunnon vekin ja sai viettää yön jalka paketissa. :D Yhtä toipilaiden hoitamista on siis vuoden alku ollut. 

Marcellan allergiatestituloksetkin tulivat. Tässä suora kopio:

allergy test: foodingredients (IgE and IgG)
IgE IgG
wheat reaction class 0 reaction class 0
barley reaction class 0 reaction class 0
oats reaction class 0 reaction class 1
corn reaction class 0 reaction class 2
molasses reaction class 0 reaction class 0
soy reaction class 0 reaction class 0
yeast reaction class 0 reaction class 0
alfalfa reaction class 0 reaction class 1

IgE tarkoittaa, että ruoka-aine aiheuttaa nopean, joko tuntien tai parin päivän aikana ilmenevän reaktion. IgG taas on reaktio, joka tulee vasta päivien ja viikkojen aikana. Marcellan tuloksista näkyy, että nopeita allergiareaktioita ei tule mistään testatusta ruoka-aineesta, mutta hitaita tulee maissista (kohtalainen yliherkkyys) ja kaurasta ja alfalfasta eli sinimailasesta (lievä yliherkkyys). Syöttämäni ADE-vitamiini sisältää sidosaineena kaurankuorijauhoa, samoin kivennäinen. Marcella on myös syksyyn saakka syönyt Selectediä, jossa on sinimailasta. ADE-vitamiini ja kivennäinen lähtivät sen ruokinnasta nyt pois ja ostin tilalle Racing Sensitiveä, jossa ei ole mitään noista positiivisen testituloksen antaneista aineista eikä ylipäätään hevosia yleisemmin allergisoivia ainesosia. Siinä on tuoteselosteen mukaan myös korkea vitamiini- ja kivennäispitoisuus ja pieni syöttömäärä, joten sen pitäisi käydä Marcellalle heinän lisäksi ainoana syötettävänä rehuna. Mahalääkekuuri on vielä kesken, mutta kun se on ohi, kokeilen uutta rehua. Nyt mennään vain lääkkeellä, heinällä ja vedellä. Toivon, että vaikka testit näyttävätkin lievää reaktiota, nuo allergiat olisivat syy Marcellan rauhasmahavaivoille.