maanantai 15. tammikuuta 2018

Pieniä kokoamisharjoituksia

Tässä vaiheessa voin jo kertoa, mitä tätä seuraava postaus käsittelee. Olin lauantaina seuraamassa Henri Ruosteen kouluratsastusklinikkaa Ratsastuskeskus Ainossa. Klinikasta on varmasti kirjoitettu jo koosteita, mutta lyhyen referoinnin lisäksi ajattelin kokeilla klinikalla tehtyjä harjoituksia ja videoida ne. Niitä siis luvassa myöhemmin tällä viikolla!

Muutama päivä sitten otin videota treeneistä Leon kanssa. Ohjelmassa sen kanssa tällä kertaa pieniä kokoamisharjoituksia ja eteenratsastusta. Kuvat ovat screenshotteja.



Verryttelyn jälkeen aloitin isolla ympyräkahdeksikolla harjoitusravissa. Tein aluksi ravi-käynti-siirtymiä muutaman kerran kahdeksikon aikana. Kun ne sujuivat hyvin, käyntisiirtymän sijaan teinkin puolipidätteen, jolla Leo hieman jäi odottamaan, mutta sen jälkeen pyysinkin sitä taas eteen. Tämä sai sen takajalat paremmin alle ja hevosen kuulolle. Leo ei oma-aloitteisesti astu takajaloillaan kovin syvälle rungon alle, vaan takaosa helposti vähän hipsuttelee, joten runsaat siirtymät ovat sen kanssa hyvää harjoittelua. Edelleen takaosa voisi työskennellä paremmin, mutta eroa sentään tuli.

Viimeisenä harjoituksena kahdeksikolla tein laukka-ravi-siirtymiä melko tihein välein. Leo usein nostaa varsinkin ensimmäiset laukat löysästi – nostaa kyllä, mutta se saisi tehdä sen terävämmin. Pienin väliajoin tehtävät siirtymät laukkaan, raviin ja takaisin laukkaan auttoivat tässä.

Pienen huilaustauon jälkeen siirryin keskiympyrälle, jossa halusin saada hieman pienempää laukkaa ilman, että takajalat kuitenkaan jäävät taakse tai laukan energia muutenkaan sammuu. Tämä ei onnistunut vielä kovin nopeasti millään yhdellä pienellä avulla, vaan jouduin aika monta kertaa pyytämään, jotta laukkaan sai riittävästi eroa verrattuna tavalliseen harjoituslaukkaan. Pari kertaa laukka myös levähti raviin, minkä sitten korjasin heti napakalla pohjeavulla. 

Kun sain laukkaan tehtyä sellaista eroa, että se tuntui satulassa kunnolla (vaikkei ulospäin näyttänytkään suurelta), nousin vähän irti satulasta ja annoin Leon laukata pidemmässä muodossa rentoa ja reipasta laukkaa eteenpäin. Se rentouttaa mukavasti molempia sekä henkisesti että fyysisesti.

Olen ennenkin huomannut Leon toispuolisuuden, mutta tällä kertaa se tuli erityisen hyvin esiin tässä pienessä kokoamisharjoituksessa. Vasenta laukkaa oli nimittäin todella vaikea saada kasaan, ja vatsalihakset olivat kipeät seuraavana päivänä. :) Lopulta sain siinäkin sellaisen reaktion, että päätin tällä kertaa tyytyä siihen. On minulla jo ideakin, miten lähden tätä asiaa työstämään – siitä lisää jokin toinen kerta.

Takaosa alle, etuosa ylös, hiiop!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti