sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

4-vuotiaan viikonlopputreenejä: koulua ja maastoharjoitusta

Eläinlääkäri kävi ottamassa kaksi hiekkakuvaa Mintun mahasta. Hiekkaa oli minimaalisen vähän, vain sen verran kuin käytännössä kaikilla hevosilla kuulemma on. On tietysti hyvä tietää, että vaikka Minttu on ollut viime kesän laitumella ja sen jälkeen maaliskuuhun saakka syönyt osan heinistään maasta, niin sillä ei ole tapana mupeltaa maata.

Sain myös estesatulani takaisin satulasepältä hieman topattuna. Nyt satula istuu kuin hansikas eikä romaania tarvita enää väliin.


Estesatulaan lisättiin satulasepän käynnin jälkeen hieman villaa eteen, ja nyt se sopii ilman romaania.





Toinen hiekkakuva mahasta. Puhdasta on.


Toissapäivänä oli kaunis ja lämmin kevätpäivä ja teimme Mintun kanssa simppelin mutta tehokkaan koulutreenin kentällä. Koska se on ennemmin hitaasti vauhtiin pääsevä ja jää helposti vähän pohkeen taakse, otin jo alkuverryttelyyn mukaan askeleenpidennyksiä pitkällä sivulla. Mintun kanssa ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa, että se menisi liian kovaa tai alkaisi tikittää liian nopeaa tahtia, joten sillä saa päästellä aika rohkeasti heti alusta saakka. Ratkaisu tuntui tepsivän, sillä vaikka ensimmäisen 5 minuutin ajan käynnissä tuntui, että tänään taitaa olla todella laiska päivä, niin tamma tuli todella hyvin pohkeen eteen.

Verryttelyn jälkeen otin joitakin laukka-ravi-siirtymiä ympyrällä. Tässäkin tarkoituksena oli vain saada Minttu pysymään koko ajan pohkeen edessä ja siirtymään reippaasti laukkaan. Päätin tällä kertaa tarkoituksella tehdä niin, että ensin teen siirtymiä ravista laukkaan, jotta tamman diesel-kone lähtee käyntiin, ja vasta loppua kohden saatan tehdä ravi-käynti-siirtymiä, jos kone hurisee edelleen hyvin. Pääsinkin tekemään lopuksi myös niitä, eikä Minttu tuntunut ollenkaan liian väsyneeltä, vaikka auringonpaisteessa tuli ihan kohtuullinen hiki.

Tällä kertaa Minttu oli mielialaltaankin seesteinen ja tyytyväinen. Yhtään ei tullut kiukkuilua mistään, askel oli kepeä ja varsinkin laukka tuntui edelliskertojen laukkoihin verrattuna todella ponnekkaalta ja pyöreältä. Ravikin kyllä, mutta siinä se onkin usein helpompi kuin laukassa. Minttu katseli välillä kentän ympäristössä tapahtuvia asioita, mutta pienet säikähdykset esimerkiksi viereisellä harjulla laukkaavista hevosista unohtuivat nopeasti. Tällä tallilla Minttu on saanut tottua myös siihen, että kentän aidan viereen saattaa milloin tahansa tulla kanoja ja kukkoja, sillä niitä on pihalla vapaana ja ne tykkäävät hengata siinä. Hyvää harjoittelua nuorelle hevoselle. ;)

Eilen tamma vietti vapaapäivää, ja tänään taas tein sillä ehkä puolen tunnin maastotreenin. Tallia kiertää muutaman sataa metriä pitkä rata, joka on osittain tasamaata ja osittain melko jyrkkää ylä- ja alamäkeä. Kävelin, ravasin ja laukkasin sitä molempiin suuntiin. Koska lähdin suoraan tallista radalle, Minttu ei ollut alussa kunnolla avuilla ja yritti vähän tuijotella ja väistellä muovikasaa tien vieressä. Normaalisti se ei sellaisista välitä varsinkaan, jos se on ensin ratsastettu avuille. Nuoruuden, hölmöilyn ja freesiyden piikkiin siis! Hetken neuvottelun jälkeen matka jatkui eikä kasa tuottanut myöhemmin enää ongelmia. Treeni ei ollut kovinkaan raskas, sillä Minttu vähän hengästyi muttei juuri lainkaan hikoillut, mutta se sai taas hyvää harjoitusta tämäntyyppiseen menemiseen.


Tyytyväinen Minttu perjantain harjoituksen jälkeen!




Mintun fiilis ennen treenejä. Täällä on kyllä nyt ihanat kevätsäät! Loimea ei olisi tarvinnut tuolle kelille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti