perjantai 22. lokakuuta 2021

Miten kuvata omaa ratsastustaan ilman apuvoimia?

Sain idean tähän postaukseen, kun aina silloin tällöin minulta on kysytty käyttämästäni kamerajärjestelmästä eli Pixiosta. Olen hankkinut Pixion omalla rahalla vuonna 2016.

Kyseessä on kamerajärjestelmä, joka koostuu jalustasta, sen nokassa olevasta varsinaisesta "keskusyksiköstä", videokamerasta ja kolmesta vastaanottimesta. Silloin kun hankin Pixion, valittavana oli vain tämä videokameran kanssa toimiva malli, mutta nykyään on mahdollista valita myös Pixem, jossa ei käytetä videokameraa vaan kännykkää kuvaamassa. Pixio on mahdollista myös päivittää helposti ja nopeasti toimimaan puhelimen kanssa, jolloin voi valita, käyttääkö videokameraa vai kännykkää. Minulla on tämä ratkaisu.

Keskusyksikkö ja videokamera/kännykkä laitetaan kiinni jalustaan, joka on kuin tavallinen kamerajalusta. Jalustan voi sijoittaa kentän laidalle tai keskelle: jos haluaa koko ajan sivuprofiilikuvaa, kannattaa laittaa keskelle, ja jos haluaa esimerkiksi tarkistaa videolta väistön tai vaikkapa avotaivutuksen suoruutta, kannattaa laittaa kamera jalustoineen kentän laidalle ja ratsastaa suoraan sitä kohti. Tällöin liikkeen voi nähdä esimerkiksi ikään kuin pisteessä C olevan koulutuomarin silmin. Kolme vastaanotinta laitetaan kentän laidoille oikeassa muodostelmassa kamerajalustaan nähden. Niissä on joustavat jalat, jotka on melko helppo kieputtaa tukevasti kiinni aitaan tai laittaa suoriksi, jolloin vastaanotin voi seisoa tasaisella alustalla sellaisenaan. Vastaanottimet rajaavat löyhästi aluetta, jolla voi ratsastaa, mutta vain löyhästi; myös jonkin verran niiden ulkopuolelle voi hyvin mennä. Ratsastajan taskussa tai rannekellon tavoin ranteessa tai vaikkapa hihanauhassa on pieni mötikkä, jota kamera seuraa ja johon se zoomaa. Pixemissä zoomin laajuutta voi itse säätää, jolloin voi päättää, kuinka paljon ratsukon ympärillä olevaa tilaa haluaa kuvaan mukaan. Näiden lisäksi ei ole kuin pikkuinen pätkä johtoa, jonka toinen pää tulee kiinni videokameraan ja toinen keskusyksikköön. Pixemissä ei tätäkään ole, vaan kännykkä kommunikoi keskusyksikön kanssa langattomasti. 


Tältä systeemi näyttää toimintavalmiina.

Näitä laitetaan kentän laidoille kolme.
















































Kuvan laatu riippuu siitä, millainen videokamera tai kännykkä on käytössä. Pixio ja Pixem toimivat varsin monien nykyaikaisten kamera- ja kännykkämallien kanssa, joten on hyvä mahdollisuus siihen, että jo valmiiksi taskusta löytyvä kännykkä voi olla yhteensopiva. Minulla on blogista löytyvissä useimmissa Pixio-videoissani Sony HDR CX405, jonka hankin samaan aikaan Pixion kanssa. Se oli edullisesta päästä videokameroita, joten huomattavasti parempaakin kuvanlaatua pystyy itselleen järjestämään, jos haluaa satsata. Viime postauksessa olevassa videossa käytän Samsung Galaxy S9-puhelinta. Varoituksen sanana, että aiemmin hankin Huawei P30 Pro -puhelimen nimenomaan sen erityisen hyvän kameran vuoksi ajatuksena käyttää sitä ratsastuksen kuvaamisessa, mutta  vaikka sen piti olla yhteensopiva ja vaikka Move'n'Seen työntekijät selvittelivät ongelmaa ikuisuuden Skype-puhelua myöten, Pixion zoom-ominaisuus ei ikinä toiminut sen kanssa. Videokuvaus ja kohteen seuraaminen kyllä toimivat. Lopulta sain rahani takaisin Pixio --> Pixem -päivityksestä. Ostin päivityksen uudestaan vasta hiljattain, kun P30 Pro alkoi hajoilla ja otin käyttöön tämän mieheni entisen puhelimen. Tiesin sen toimivan kuvaamisessa, koska ongelmien selvittelyn aikaan olin kokeillut sitä.

Hintahan varmasti kiinnostaa, ja ihan edullinen vehje tämä ei ole. Olin itse aikoinaan ennakkotilaaja eli siinä porukassa, joka maksoi etukäteen, kun koko tuotetta vasta oltiin kehittelemässä ja se oli tulossa markkinoille piakkoin. Tämä oli vuonna 2015, muistaakseni syksyllä. Lopulta tuotekehittelyssä venähti niin pitkälle, että muutaman kuukauden odottelun sijaan sain Pixion vasta kesällä 2016 - juuri kun olin myynyt silloisen hevoseni Nalan, joten sen kanssa en päässyt nauttimaan kameran hyödyistä. Ennakkotilaamisen hyvä puoli oli kuitenkin se, että keskusyksikkö, jalusta, tarvittavat piuhat ja vastaanottimet sekä kameran seuraama mötikkä eli koko paketti videokameraa lukuun ottamatta maksoivat noin 560 euroa. Nykyään samanlaisesta kokonaisuudesta saa pulittaa karkeasti tonnin veroineen. Lisäksi tulee vielä postituskulut. Ylipäätään Pixiota ja Pixemiä myyvän Move'n'Seen tuotteet ovat varsinkin laatuunsa nähden kalliita. Päivitys, joka on käytännössä koodi, jolla Pixiota voi käyttää myös puhelimen kanssa eli ikään kuin Pixeminä, maksaa veroineen 154,80 €. Eri osien laatu ei ole kummoinen, vaan Facebookissa Pixion ja Pixemin käyttäjien ryhmässä kysellään usein, millaisella jeesusteippiviritelmällä saisi korjattua jonkin hajonneen osan.

Olen kuullut myös Pivosta, joka on samantyyppinen mutta halvempi järjestelmä. Toisesta ratsastusblogista luin, että se ei kuitenkaan tunnistaisi tiettyä ratsukkoa vaan kuvaa lähintä eikä siksi sovellu hyvin tilanteisiin, jossa kentällä on muitakin. Muitakin ongelmia olen siitä lukenut, tosin niitä on myös Pixiossa ja Pixemissä. Itse en ole Pivoa kokeillut.

Lompakko siis ei kiitä, mutta onko laite sitten edes hyvä? On ja ei. Ei ole harvinaista, että kamera hukkaa ratsukon ja alkaa kääntyä ja zoomata jonnekin aivan muualle, esimerkiksi täysin vastakkaiseen suuntaan kuin missä ratsukko on. Tällaiset hetket ovat minulla aina olleet vain joitakin sekunteja, mutta ne tietysti katkaisevat kuvaamisen ikävästi. Joskus kamera on zoomannut tietyssä kohtaa kenttää niin, että hevosesta ja ratsukosta näkyy vain yläosa tai pelkät jalat, vaikka kamera olisi kentän keskellä ja ratsastaisin koko ajan samalla etäisyydellä siitä. Joskus koko kuvaaminen on jäänyt, kun laite ei vain yhdistä taskussani olevaan mötikkään. On myös suositeltavaa kiinnittää johdolla jokaiseen kolmeen kentän laidalla olevaan vastaanottimeen (beacon) tavallinen vara-akku, koska vastaanottimien akut usein tyhjenevät muuten kesken ratsastuksen, vaikka ne olisi ladattu juuri täyteen.

Suurempia tai pienempiä ongelmia on rehellisesti sanottuna usein, mutta ei aina. Kun vekotin sitten toimii, se on hirveän kiva. Olen sen avulla saanut kuvattua ratsastuksestani sisältöä blogiin ja muihin sosiaalisen median palveluihin. Mikä vielä tärkeämpää, sen avulla näen paljon sellaista, mitä en muuten näkisi. Valmentajani oli ehtinyt sanoa oikean hartiani etukenosta moneen kertaan, ennen kuin näin sen videolta ja ihmettelin, että onpa häiritsevän näköistä. Olen parantanut istuntaani laukassa selvästi sen jälkeen, kun näin videolta, että istuntani siinä ei ollut tiivis. Myös hevosen liikkumisen näkee tietysti aivan eri lailla kuin selästä, tai eihän sitä sieltä näekään vaan pelkästään tuntee. Kun katson videota heti ratsastuksen jälkeen, muistan, miltä hevonen tuntui missäkin kohtaa ja voin verrata sitä siihen, miltä se näyttää. Usein totean, että jokin askellaji olikin paremman näköinen kuin miltä selkään tuntui tai että en ollut ratsastaessani huomannut epätasaista asetusta, vaikka videolla se näkyy karmaisevan selvästi. Aivan kokematon ei välttämättä pysty analysoimaan, miltä hänen ratsastuksensa näyttää ja miltä sen pitäisi sen sijaan näyttää, mutta varsinkin jo vähän kokeneemmille tämä on aivan verraton tapa oppia. Olen siis erittäin tyytyväinen vuosien takaiseen ostokseeni, vaikka se onkin tehnyt mieli muutamaan kertaan heittää seinään. :,D

Esimerkkivideoita Pixiosta on blogissani paljonkin, muun muassa tätä edeltävässä postauksessa. Laitan alle kuitenkin melkein tasan vuosi sitten kuvatun videopätkän, jossa Minttu siis on 4-vuotias. Tällä videolla olen työskennellyt toisessa päädyssä ja laittanut kameran melko keskelle kenttää.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti