Laitumen teossa on ollut monia vaiheita, ja saimme sen vasta täksi kesäksi käyttöön, vaikka pian tulee täyteen kolme vuotta asumista täällä. Ensimmäisenä kesänä (2021) vasta muutimme tänne heinä-elokuun vaihteessa, joten laidunkaudesta oli suuri osa jo mennytkin eikä laitumen pykääminen ollut prioriteettilistalla muutenkaan ykkösenä. Toista kesää en muista ihan tarkkaan. Joko silloin laidunta ei vielä yritettykään laittaa, tai sitten se oli se kesä, kun siemenet kyllä kylvettiin ja ruoho lähti ihan alkuun kasvuun mutta paloi viikkojen hirmuhelteiden vuoksi karrelle. Viime kesänä laitumen valtasi alsikeapila, joka on suurina määrinä hevosille myrkyllistä. Siispä apila myrkytettiin, laidun käännettiin ja siihen laitettiin viime syksyä vasten uudestaan ruohonsiemeniä. Tänä keväänä olen jännityksellä odottanut, onko apila hävinnyt, ja onhan se. Yhtään alsikeapilaa ei ole laitumessa näkynyt. Sen sijaan tuli uusi takaisku, kun kävi ilmi, että maassa vaaninut peltosaunion eli saunakukan valtava siemenpankki on nyt aktivoitunut ja laitumessa on ollut enemmän saunakukkaa kuin ruohoa. Saunakukka ei ole myrkyllinen, mutta se on erittäin kovasti leviävä rikkaruoho, jonka kukka muistuttaa päivänkakkaraa. Yksi kasvi voi tuottaa kymmeniä tuhansia siemeniä, jotka voivat säilyä itämiskykyisenä maassa jopa vuosia. Koska saunakukkaa ja muitakin rikkaruohoja on nyt ollut niin paljon, ruoho ei ole kasvanut niin hyvin kuin olisi toivonut. Olen käyttänyt kesäkuussa kuitenkin kymmeniä tunteja saunakukan ja muidenkin rikkaruohojen niittämiseen ja juurineen repimiseen, jotta ruoholle tulisi enemmän tilaa kasvaa. Koko loppukesän joudun kuitenkin tarkkailemaan, milloin uusia saunakukkia nousee maasta, ja niittämään ne, ennen kuin niiden siemenet kypsyvät. Saunakukka itsessään on yksivuotinen, joten kun niitä estää tuottamasta uusia siemeniä, pikkuhiljaa niistä pitäisi päästä eroon sitä mukaa kun maassa jo oleva siemenpankki hupenee.
Laidun ei siis ole mikään täydellinen, mutta on siellä ruohoakin ihan kohtuullisesti ja hevoset ovat tyytyväisiä. Syksyllä laidunkauden päätyttyä laitan paljaammiksi jääneille laikuille vielä lisää ruohonsiemeniä, jotta ne ehtivät ensi laidunkauteen mennessä kasvattaa vahvat juuret ja laidunpohjasta tulee vielä ruokaisampi.
Aidassa on puutolpat kaikissa kulmissa, ja sen lisäksi joka neljäs tolppa on puusta. Loput ovat perinteisiä muovitolppia. Halusin tällaisen ratkaisun, koska sopivin välein olevat puutolpat tekevät aidasta todella paljon tukevamman. Sähkönauhaa vedin kolme kierrosta.
Hevoset ovat aamusta iltaan laitumella ja tulevat öiksi sisään, jotta laidunpohja saa levätä ja jotta hevoset saavat itsekin varmasti kunnon levon tallissa ja kuivan nukkumapaikan makuulla. On tämä hieman petoaluettakin, ilveksiä ainakin liikkuu, joten senkin puolesta nukun paremmin, kun öisin hevoset ovat tallissa. Samalla ne saavat aamu- ja iltarehunsa.
Ihanaa! Onnea omasta laitumesta. Se näyttää juuri passelilta kaksikon mielestä ja langat hei tosi suorilta 😅
VastaaPoistaKiitos, näitä on ihana katsella olohuoneen ikkunasta! Inhoan roikkuvia ja löysiä lankoja, joten kiristin huolella ja tarkkailen niitä. :D
PoistaSe on ihanaa katsella onnellisia heppoja laitumella, onnittelut laitumesta! Ja se on hienoa, että laidun on pihapiirissä tai lähellä, että sinne ei tarvitse erikseen raijata hevosia ja aikaa ei kulu hirvittävästi. Mahdollistaa monta asiaa helpommin.
VastaaPoistaOn kyllä hienoa katsella noita ja käydä välillä ihan vain rapsuttamassa. Helpottaa päiväreissujakin, kun ei tarvitse olla ruokkimassa pitkin päivää. Tämä on ihan kentän vieressä.
Poista