keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Takakeno, takakeno, takakeno... Ei minulla vaan satuloilla!

Viimeksi meillä kävi satula-auto kaksi kuukautta sitten. Etsin silloin Nalalle koulusatulaa, ja Prestige Top Dressage SP onkin ollut siitä lähtien vuokralla. En ole uskaltanut vielä lunastaa sitä itselleni, koska olen halunnut kokeilla sitä rauhassa ja tutkia, miten Nala suhtautuu siihen.

Olen ollut kiikun kaakun tuon satulan kanssa. Nala kyllä liikkuu sen alla rennosti, mutta ongelma on, että satula on aavistuksen takapainoinen. Kutsuin satula-auton käymään tänään uudemman kerran tsekkaamassa satulan vielä uudestaan, ja samalla sovitimme kahden tunnin aikana suunnilleen koko autollisen koulusatuloita. Jokaisessa sama ongelma: takapainoisuus. Nalan ristiselän alue kaipaisi kipeästi lihaksia, mutta aina on tuntunut olevan jotakin estettä. Ensin heinä oli niin köyhää, että hevoset laihtuivat. Lisäksi talvi oli maneesittomalla tallilla jäinen ja pohjat siinä kunnossa, että melkein koko talvi meni kävelemiseksi. Siinä ei paljon selkälihasta tehdä. Talvella syötin reilusti Greenlinea, jolla sain hevoseen jo tervettä muotoa, mutta tammamaiseen tapaan Nala päätti kahden ja puolen säkillisen jälkeen, ettei enää suostu syömään moista. Nyt se syö litran Racing Proteinia ja kaksi litraa Racing Selectediä ja toistaiseksi vetää molemmat naamariinsa nirsoilematta. Greenlinen pakkolopettamisen jälkeen Nala laihtui jälleen, koska muutimme samaan aikaan tänne uudelle tallille. Täällä heinässä on jo ihan kohtuullisesti valkuaista, mutta heinä on edelliseen heinään verrattuna niin vähäsokerista, että alkuun Nala tuntui närppivän sitä ja tietysti laihtui samaan tahtiin. Vähäsokerisuus on hyvä asia, mutta hevosen mielestä kaikki voisi olla sokerista tehtyä. ;) Nyt Nala on jo tottunut heinään, tuntuu syövän sitä ja meillä on hyvä treenauspohjakin, joten tästä lähtee jälleen yksi yritys saada hevoseen lihasta. Kun nyt ei vain taas kävisi jotain. Lihasta ei tule, jos hevonen ei sekä syö  riittävästi hyvää ruokaa että saa hyvää liikuntaa.

Juuri tuo selän lihaksettomuus tekee monista satuloista epäsopivia. Ei sillä muuten kovin kummallinen selkä ole. Kaikenlaisten satuloiden sovittelun (Childericiä ja Amerigoa myöten) jälkeen sovittaja päätyi leikkaamaan romaanin korjauspaloista pienempiä paloja, jotka hän tunki satulan takatoppausten väliin/alle ikään kuin lisätoppauksiksi. Tarkoituksenahan oli saada takatoppauksista pulleammat tietystä kohdasta. Kun nousin selkään, satula todella tuntui olevan takaa pulleampi ja painopiste näytti paremmalta. Kaikenlaiset karvalliset ja karvattomat romaanit ja geelit on kokeiltu, mutta vaikka palaromaaniin olisi laittanut kaksi palaa taakse ja eteen ei yhtään, satuloiden asento ei näyttänyt juuri muuttuvan. Tämä ratkaisu tuntui nyt ensi näkemältä parhaalta, joten jatkan edelleen tämän satulan vuokraamista ja kokeilen, miltä tuntuu.



Tänään vain juoksutin, sillä ajattelin muutenkin antaa Nalalle kevyemmän päivän, mutta kaiken kukkuraksi toisen saappaani vetoketju hajosi eilen. Saan saappaan takaisin suutarilta ylihuomenna. En yhtään tykkää ratsastaa pelkillä kengillä, kun pohje ei ole kunnolla tuettu. Nilkkani vieläpä helposti ylitaipuvat, eli kantapää painuu todella alas ja pohjetta alkaa särkeä, jos en käytä saappaita. Huomenna taidan kyllä uskaltautua ratsastamaan pelkillä kengillä sen verran, että käyn maastossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti