 |
| Kuva viime kisoista eli lokakuun lopulta Artukaisista. (Kuva: Photography Elli M) |
Artukaisten koulukisojen K.N. Special oli meidän toinen HeB-ohjelmamme, jonka pääsimme korkkaamaan eilen. Meidän lähtövuoromme oli kuudentena eli toisen verryttelyryhmän ensimmäisinä. Tuloksena kisoista saatiin 64,800 % ja sija 8/20, kun viisi olisi sijoittunut, eli ruusuketta ei tällä kertaa tullut, mutta jälleen hyvää kokemusta ja onnistumisia!
Tällä kertaa kävi kylläkin sama juttu kuin viimeksi: kun lämmittelin Mintun kanssa ulkona Malja-kentällä, se oli energinen, mutta välittömästi maneesiin mennessä se hieman käpertyi itseensä eikä reagoinut enää kunnolla eteen. Pienestä jännityksestä se ilmeisesti johtui, vaikka mitään kunnon kyttäämistä tai pomppimista ei tullutkaan ja vaikka itse radalla se tuntui jo rennolta. Ei meno videolta katsoessa taaskaan oikeastaan näytä kovin nihkeältä, mutta tunsin sen itse selkään ja yritin epätoivoisesti saada Minttua ravaamaan ja kävelemään energisemmin koko radan ajan. :D Laukassa eteneminen tuntui paremmalta, mutta kuten myös viime kisoissa, näissäkin tuli kallis laukkavirhe, joka johtui pohkeen taakse käpertymisestä. Kun ohjelman lopussa laukataan diagonaali ja siirrytään sen lopussa suoraan käyntiin, Minttu lähti diagonaalille hyvin mutta tiputti taas yhtäkkisesti raviin, enkä ehtinyt saada sitä uudestaan laukalle. Diagonaalista tuli siksi 3 ja siirtymästä 1, koska emmehän me pystyneet esittämään siirtymää laukasta käyntiin. Hei hei, pisteet! Tämä moka taisi näkyä myös yleispisteiden kohdassa "oikeiden teiden seuraaminen", joka oli 6.5.
Radan jälkeen annoin Mintun ravata lyhyet loppuravit ulkokentällä, ja kappas, sehän taas ravasi ihan reippaasti. Radan jälkeen päällimmäinen tunne oli harmitus, koska tiedän meidän pystyvän oikeinkin hyvään ohjelmaan, mutta se ei tietenkään onnistu, jos hevosesta tulee radan ajaksi ihan puukylkinen. Hetken puhisemisen jälkeen harmi kuitenkin kääntyi taas iloksi siitä, että radalla tuli myös monta onnistumista ja hevonen kuitenkin pysyi rentona, mikä ei ole varsinkaan tällaisen 4-vuotiaan kanssa millään lailla itsestäänselvyys. Tuomarina toimi Hanne-Mari Kiuttu, joka kuulemma on tarkka ja melko tiukka tuomari, joten häneltä saadut hyvät pisteet (loiva kiemura, käyntijakso ja laukkaympyrä 7.5 sekä lennokkuus, kuuliaisuus ja istunta ja monet yksittäiset liikkeet 7) varmasti tarkoittavat, että moni asia sujui hyvin.
Nyt talvikaudella ei kisoja olekaan, joten kotitreenit jatkuvat uudella motivaatiolla ja toivottavasti koronatilanne sallii kevään kisojen alkavan ajallaan. Silloin meillä on varmasti taas uusia taitoja, joita pääsemme kisatilanteessa testaamaan.
Videolla koko rata kaikkine hienouksineen ja kauheuksineen, olkaa hyvät. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti