Minttu ymmärtää jo nykyään vaihtoavun, mutta nyt olemme yleisen ongelman äärellä: se vaihtaa herkästi takaa jäljessä eli kiirehtii vaihtamaan etujalat, jolloin takapää ei ehdi mukaan samassa askeleessa. Olen tosi paljon katsonut tähän liittyviä videoita ja tietysti kiinnittänyt huomiota omien apujeni ajoitukseen. Välillä on tullutkin puhdas vaihto, mutta usein ei.
Valmennuksissa on käynyt ilmi ja myös yksin treenatessani olen huomannut, että laukan laatu ei aina ole ollut riittävän hyvä. Laukka tulisi saada vielä pienemmäksi, valmentajani sanoin "pomppivaksi" (monissa muissakin lähteissä on käytetty ilmaisua "bouncy canter"), jotta takaosan olisi helpompi aloittaa vaihto. Olen kyllä saanut laukan pieneksi, mutta kieltämättä selkäänkin on tuntunut, että takajalat saisivat nousta vielä voimakkaammin maasta. Nyt ne ovat jääneet usein liian rennoiksi ja lötköiksi.
Viime aikoina olen myös videoinut näitä treenikertoja useasti ja huomannut videolta saman: vaihto on ollut kaikista lähimpänä puhdasta, kun laukka on ollut juuri ennen vaihtoa hyvin terävää ja "pomppivaa". Silloin vaihto tuntunut myös selkään parhaalta.
Nyt erityishuomion kohteena on siis laukan laatu, jotta saisimme vaihdoista puhtaita.
Eilen tein ravipainotteisen treenin, mutta lopuksi otin yhden laukkaharjoituksen nimenomaan vaihtoja silmällä pitäen. Harjoitusta oli itse asiassa pohjustettu treenin aikana jo muutenkin, sillä tein raviavoja, joissa pyysin Minttua avon sisällä ravaamaan pienemmin ja sitten terävästi reagoiden suuremmin ilman, että taivutus häviää. Samaa terävyyttä hain nyt laukassa. Aloitin ympyrällä varmistamalla, että Minttu reagoi hyvin kokoamiseen ja terävästi eteen. Sen jälkeen kokosin sitä muutamaksi askeleeksi vielä enemmän ja jokaisella kootulla askeleella naputin raipalla kevyesti takajalkaan samaan aikaan, kun hieman naksutin kielellä tahtia. Heti, kun takajalka selvästi otti voimakkaamman askeleen irti maasta eli tuli oikea reaktio, kehuin ja pyysin Minttua laukkaamaan eteenpäin rennompaa laukkaa. Tätä muutaman askeleen kokoamista toistettiin molempiin suuntiin muutama kerta. Ajatus on, että hevonen reagoisi riittävän voimakkaasti takajaloillaan, kun sitä kootaan, eli laukasta tulisi nopeaa, sähäkkää ja hieman pomppivampaa. Minttu sai mukavan nopeasti juonesta kiinni ja päästiin lopettamaan hyvissä ajoin, ennen kuin se väsyi.
Tänään kokeilin samaa harjoitusta uudestaan ensin raipan avulla ja sitten jokusen kerran ilmankin. Tuntui, että sain jo hyviä reaktioita ja Minttu keskittyi siihen, mitä siltä pyysin. Muun ajan ratsastin sitä vain matalaan, pyöreään muotoon ja kaarevien puomien yli sekä hieman pohkeenväistöä laukassa matalassa muodossa. Minttu oli mukavan rento ja iloisen oloinen tänään ja varmaan tykkäsi, että nyt oli rennompi päivä.
 |
| Kesällä 2022, mitäpäs muuta kuin laukkaa harjoittelemassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti