Tällä hetkellä olemme tehneet valmennuksissa erityisesti kokoamisia laukassa. Toki tehdään kaikenlaista muutakin, mutta näitä lyhyitä kokoamisia otetaan nyt aina johonkin väliin, sillä ensi kauden HeA-luokissa tulee varmasti vastaan tehtäviä, joissa täytyy esittää koottua laukkaa erillisenä liikkeenä tai ainakin pystyä laukkaamaan tiukkoja teitä ja siirtymään sekä käyntiin että pysähdykseen suoraan laukasta.
Välillä kokoamisharjoitukset sujuvat aivan hienosti, mutta välillä on vaikeuksia saada Minttu polkemaan kunnolla ja säilyttämään energia. Viime viikon valmennuksessa tamma väsähti kesken kaiken aika puskista, vaikka valmennus ei ollut mitenkään erikoisen rankka. Eipä tullut kokoamisesta mitään, kun se ilmoitti, että laukkaaminen ylipäätään ei maistu. En ollut tästä mitenkään huolissani, koska alkuverryttelyssä se tuntui ihan normaalilta ja pirteältä itseltään, ja normaaliksi se palautuikin heti seuraavana päivänä. Sitä kuitenkin selvästi hapotti vähän liikaa ja se pyrki kokoamisen sijaan jäämään keinuhevosmaisesti hyppelemään selkä jäykkänä pientä laukkaa sen sijaan, että liike olisi kulkenut selän läpi. Näin tehdessään se myös jää pohkeen taakse ja sitä on vaikea saada tuosta asennosta rivakasti eteen.
Myöhempinä päivinä hapotus oli kuitenkin hävinnyt ja harjoitukset sujuivat. Tein samoja juttuja kuin valmennuksessa eli raviväistöjä keskilinjalta uraa kohti ja laukassa kulmaan voltti ja pitkää sivua pitkin loivaa laukka-avoa. Lisäksi päätin tehdä toisella sivulla laukka-avon sijaan laukka-ravi-laukka-siirtymän. Kun olin saanut näitä tehtäviä muutaman hyvin onnistuneen ja Mintulla oli voimia jäljellä, päätin kokeilla, saisinko irti laukanvaihdon. Emme ole vielä harjoitelleet näitä muuten kuin niin, että ihan alkuvuodesta tein yhden onnistuneen vaihdon yhdellä ratsastuskerralla. Kisakautena ei kannattanut sitä harjoitella, etteivät HeB- ja HeA-luokkien laukkakuviot saisi Minttua näyttämään vaihtotaitojaan omin päin. :D Nyt syksyllä oli kuitenkin hyvä hetki kokeilla toista kertaa. Onnistuihan se! Taisin tulla kolme kertaa laukkaamalla kulman läpi lyhyelle lävistäjälle, jonka päässä käänsin melko jyrkästi kohti kentän sisäpuolta ja näin pyrin horjuttamaan Mintun tasapainoa. Pari-kolme ensimmäistä yritystä tosiaan epäonnistuivat ja Minttu jatkoi ihan muina tammoina vastalaukkaa, vaikka omat apuni olivat sitä vastaan. Sen jälkeen tulikin ihan rauhallinen ja tasapainoinen vaihto ja Minttu sai superpaljon kehuja. Päivän treenit lopetettiin siihen. Videolla tämä näkyy aivan lopussa.
Aavistelin aivan oikein, että kehut kostautuvat. 😆 Seuraavassa valmennuksessa tehtiin vastalaukkaa ja Minttuhan pörisi ja pärisi innoissaan, vaihteli laukkaa ja oli kuin olisi sanonut "Mä muistan tän, mä osaan, kattokaa!!" Meni aikansa, että sain sen pysymään vastalaukassa. Tätä piti tukea aika takana olevalla pohkeella, jota pidin tiiviisti kyljessä kiinni. En yllättynyt yhtään, koska jostain syystä varsinkin laukkatehtävissä Minttu on ennenkin kuumunut ja alkanut tarjota itsekseen jotakin asiaa, jonka se on edellisellä kerralla tehnyt edes kerran oikein ja saanut siitä isot kehut. Upea piirrehän se on, joten en valita. Ei vain passaa tehdä näitä vaihtoja usein, koska vielä HeA-luokissa niitä ei tule ja vastalaukassakin liikkuminen täytyy saada varmaksi.
Video on otettu tosiaan 28.10. ja kuvat taas 31.10.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti