lauantai 24. heinäkuuta 2021

Uuden tallin puunaamista: muutama ensimmäinen päivä

Tämä viikko on mennyt nyt melkoista vauhtia. Olisin voinut kirjoitella uuden kotitallin laitosta jo vaikka mitä, mutta ei ole yhtään ehtinyt, kun tekemistä on niin paljon! Nyt kuitenkin istahdin alas kirjoittamaan, mihin se kaikki aika on mennyt.

Olemme saaneet uuden kotimme avaimet muutama päivä sitten ja eilen myyjä pakkasi viimeiset kimpsunsa. Tai no, ei ihan kaikkea; tilalla on vielä vähän sitä sun tätä rompetta, josta osa menee suoraan polttotynnyriin ja osa jää käyttöön. Talo ja autotallin puoli luovutettiin siivottuina, mutta satulahuone, talli ja tallin ylinen olivat niin sanotusti alkuperäiskunnossa. Tällä viikolla olen siis harjannut luudalla tallin ja satulahuoneen lattiasta kattoon, jotta saan kaikki roskat ja hämähäkinseitit pois - ja vaikka olen päässyt lapsuuden hämähäkkikammosta pitkälti eroon, niin kuitenkin vain 75-prosenttisesti. En edelleenkään pidä siitä, että tiloissa, joissa vietän aikaa, on seittejä. :D Omassa tallissani minusta tulee siis hullu luutamummo. Luutimista kaipasivat myös tallin ja satulahuoneen lattia, sillä ne olivat paksun tomukerroksen peitossa.

Keskimmäinen karsina alkuperäiskunnossa. Alempana on kuva karsinasta tyhjennettynä ja pestynä.




Ikkunoihin täytyy asentaa vielä ikkunaristikot. Kuten näkyy, niissä riitti muutenkin putsattavaa.





































































Tänään paitsi hosuin luudalla myös kannoin yhdestä karsinasta ylisille ison kasan puisia ja muovisia tarha- ja laiduntolppia, jotka myyjä oli sovitusti jättänyt. Oli yllättävän iso homma viedä ne lyhintä mutta valitettavasti myös vaikeinta reittiä. Tallista nimittäin menee jyrkät kiviportaat suoraan ylös vinttiin, mutta tolpat oli ensin kannettava karsinasta portaille, sitten kiivettävä itse portaille perässä, sen jälkeen nostettava tolpat ylisille, sitten kiivettävä jälleen itse perässä ja viimeiseksi vielä kannettava ylisillä sopivaan paikkaan. Tolpat sylissä portaikossa taiteilusta ei nimittäin olisi tullut mitään. Sain tuossa sinänsä pikkuhommassa jo mukavasti hien pintaan.

Vaikka ilta oli jo aika pitkällä, innostuin vielä aloittamaan pesuhommia ja ehdin pestä vanhalla kunnon juuriharja + mäntysuopavesi -yhdistelmällä yhden karsinan seinät ja kalterit. Jessus, mikä määrä likaa sieltä irtosi! Lopettaessani kello oli jo melkein puoli yhdeksän ja nälkä kurni, joten kahden muun karsinan pesu jää ensi viikolle. Huomenna en ehdi, koska olen ison osan päivästä kisahoitajana.

Aikaisemmin viikolla käytin hyvän tovin myös tarhan aidan parantamiseen. Purin pois vanhat langat ja laitoin rautaputken kaveriksi kaksi kierrosta Hankkijalta hakemaani aitalankaa. Lisäksi virittelin muutamaa laiduntolppaa hyödyntäen väliaidan, jotta toisilleen vieraat Minttu ja Marcella saavat aluksi tutustua haistellen. Aitalanka on lähinnä näennäisesti tekemässä aidasta täydemmän näköistä eikä siinä edes ole sähköä. 

Tarhan aidat ja väliaita uudistettu. Tämähän on vain väliaikainen ratkaisu, kunnes saamme metsätarhan laitettua tallin taakse ja hevoset pääsevät sinne.






























Ja lähes leppoisastihan tämä menisi, jos olisi pelkkä talli huolehdittavana, mutta olen joka päivä myös pakannut tavaroita Turun päässä muuttolaatikoihin, ajanut niitä Auraan ja asetellut paikoilleen ynnä ravannut Puuilossa, Hankkijalla, Börjesillä ja milloin missäkin kaupassa hakemassa tavaraa. Toisaalta on ehdottomasti parempi viedä tavaraa autollinen joka päivä kuin herätä yhtenä viikonloppuna siihen todellisuuteen, että koko asunnon tavarat pitäisi kärrätä kerralla. Vaikka tavaraa edelleen riittää, on jo aika mukava osa kaikesta muutettu. Suunniteltu muuttopäivä on aikaistunut, eli emme varmaan odottele elokuuta sen pidemmälle vaan teemme muuton loppuun ehkä jo ensi viikonlopuksi. Hevosten muuttamista olen suunnitellut 13. - 15.8. olevalle viikonlopulle.

Ai niin, yhden tärkeän homman vielä sain tänään tehdyksi, eli nyt on naapurin kanssa sovittu tallin lantahuolto! Yksi (kakka)homma siis vähemmän hoidettavana. :)

Vaikka nyt vähän rutkutankin siivoamisen määrästä, niin totuus on, että olen aina haaveillut omasta tallista JA siitä, että se olisi jokin pölyn ja purun alta kaivettava paikka eikä mikään valmiiksi kiiltävä. :D On nimittäin paitsi vähän rankkaa myös tosi terapeuttista hinkata omaa talliaan pikkuhiljaa esiin. Samalla tuntuu tajuavan niin paljon konkreettisemmin, että tämä todella on meidän ja tänne minun hevoseni tulevat. Rakot käsissä muistuttavat illalla väliaikaiskämpässä nukkuessa, että kohta lähdetään.






Luuta on tullut tutuksi tällä viikolla. :)



Portaat vinttiin (tässä vielä siivoamattomana, nyt jo siivottu).


Keskikarsinan vaneriseinät ja kalterit tänään pestynä. Maalatun seinän vain harjasin ja siihen tulee uusi kerros kalkkimaalia. 


Juuriharjalla sai pestyä ihan kivasti, mutta kalterien väliin tiskiharja olisi ollut vielä kätevämpi.








Niin ja ehdin jopa ratsastaa tänään kaikesta muusta puuhasta huolimatta! Mintun kanssa oli oikein onnistunut ja kiva treeniratapäivä. Mentiin ravissa ja laukassa ympäri rataa ja tehtiin siinä muutamia toistoja HeA:2-luokan asioita eli kokoamisia, lisäyksiä ja siirtymiä käynnistä laukkaan ja laukasta käyntiin. Kaunis ja juuri sopivan lämmin päivä ja hyvin käyttäytyvä hevonen. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti