Kouluvalmennusta parin kuukauden tauon jälkeen

Eilen ja tänään pääsin pitkästä aikaa kentälle ratsastamaan. Luksusta! 😂 Olen vihdoin saanut kentän sulatettua. Jäätä oli noin 10 sentin kerros edelleen, mutta aina päivisin auringon paistaessa ja lämmittäessä jäätä hakkasin pistolapiolla jäähän railoja ja sain irrotettua jäälauttoja, joita sitten joko hakkasin edelleen pienemmiksi tai heittelin kentän reunojen yli. Kun tiiviin jään sai hajotettua, se suli paljon nopeammin. Pari viikkoa tässä operaatiossa meni, mutta nyt on kenttä hiekalla. Kulmiin ei vielä pääse, sillä sinne on kertynyt paksu kerros talvella aurattua lunta, mutta ihan hyvin pystyy jo harjoittelemaan muuten.

Kenttä muutama päivä sitten. Nyt olen saanut tuolla toisessa päädyssä näkyvän jäisen alueen pois ja saanut vasemmalla näkyvän lammikon pienemmäksi kärräämällä siihen hiekkaa, jota olin muutenkin aikeissa siihen kohtaan laittaa. Maa on kuitenkin syvemmältä vielä sen verran roudassa, ettei kenttä vedä vielä vettä.

Kentän tilanne 20.3. Olin saanut kentän toista laitaa jo sulateltua, mutta toisella sivulla jää oli vielä kovaa ja sitä oli paksusti.

Ensin kentälle ei päässyt tosiaan moneen viikkoon ollenkaan, joten Mintun kanssa maastoiltiin ahkerasti. Sen jälkeen se sai rokotuksesta 40 asteen kuumereaktion ja oli levossa 1,5 viikkoa. Sen jälkeen ehdin kaksi kertaa käyntimaastoon, kun se pudottikin kengän. Liukkailla keleillä ei ollut mitään asiaa minnekään ilman hokkikenkää, mutta ei hätää, viiden päivän päähän oli joka tapauksessa kengitys sovittuna. Paitsi sitten kengittäjä sai kuumeen ja kengitys viivästyi viikolla. Epäonnea on siis ollut, mutta toisaalta mulla itsellänikin on juuri meneillään vuoden kiireisin aika, kun ylioppilaskokeiden valvonnat syövät kaikki ylimääräiset tunnit aamuista, iltapäivistä ja hyppytunneilta ja iltaisin ja viikonloppuisin ei juuri muuta ehdi tehdä kuin esitarkastaa ylioppilasvastauksia normaalien kurssikokeiden lisäksi. Ehkä ihan hyvä, että tarhaloma tuli sitten tähän kohtaan.

Eilen ratsastin kevyesti ja tänään olikin pitkästä aikaa Minnan (Kauppinen, uusille lukijoille infoksi) valmennus. Olimme Mintun kanssa selvästi hiukan ruosteessa molemmat eikä mitään vaikeaa tehtykään tällaisen tauon jälkeen, mutta ihan onnetonta meno ei kuitenkaan ollut.

Tarkastettiin, miltä tilanne näyttää siirtymissä käynti-ravi-käynti, ravi-pysähdys-ravi, ravi-laukka ja käynti-laukka. Siirtymät onnistuivat enimmäkseen hyvin ja erityisen mukavaa oli, että laukkasiirtymät olivat nyt sujuvia. Ravissa tehtiin myös avoa ja laukassa vähän ajatusta siihen suuntaan. Vaikeinta oli muodon pitäminen tasaisena, sillä välillä Minttu nousi muodossa liian ylös ja välillä taas yritti hiukan sukeltaa. Loppua kohti tämäkin onneksi tasoittui ihan hyvin ja sekä laukkaan että raviin tuli hyvä draivi. Suoruuden kanssa joudutaan kyllä taas tekemään hommia.

Nyt täytyykin saada paketti taas kasaan, sillä meillä on tiedossa kahdet ensimmäiset kisat. Kauden aloituskisat ovat 16.4. Wiurilan tallilla Halikossa, jossa mennään uusi ohjelma HeB:1 2022. Sitä seuraavat kisat ovatkin 30.4. Urjalassa, 21 kilometrin seuraluokka matkaratsastuksessa eli meidän ensimmäiset kisat sitä laatua! Mun täytyisi vain saada joku sinne mukaan enkä ole vielä onnistunut saamaan. Yksi hoitaja tarvitaan välttämättä. 

Tänään valmennuksen jälkeen palaamassa tarhaan. Oli ihanan aurinkoinen päivä!