perjantai 21. heinäkuuta 2023

Millaiseksi hevosenpito kotona on osoittautunut?

Noin 2,5 vuotta sitten kirjoitin postauksen "Oma hevonen [x], oma talli [x] - ajatuksia unelmieni hevosenpidosta", jonka aikaan Minttu oli 5-vuotias ja asui vuokratallilla ja itse taas asuin Turun keskustassa. Nyt olemme asuneet maalla tasan kaksi vuotta, eli kun kirjoitin vanhan postauksen loppuun, etten tiedä, tuleeko haave omasta pikku maalaispaikasta koskaan toteutumaan tai milloin se tapahtuu, haave oli tietämättäni toteutumassa jo puolen vuoden kuluttua tekstin kirjoittamisesta. Näin ne asiat järjestyvät, kun niiden toteutumiseksi tekee töitä.

Katsotaanpa ensin, millaisia ajatuksia minulla on hevosenpidosta ollut ja millaiseksi elämä täällä on muotoutunut:

"Haluaisin yhden "ykköshevosen", joka tällä hetkellä on Minttu. Lisäksi minua ovat aina viehättäneet vuonohevoset ja jotenkin haluaisin sellaisen tai jopa kaksi tepastelemaan pihaan. Ne olisivat lähinnä maastoilukäytössä. Seuralainen voisi olla jokin muukin poni, mutta sen verran iso, että voisin liikuttaa sitä ratsain. Koska tykkään hevosten ratsukouluttamisesta, voisi olla mielenkiintoista hankkia kerralla yksi tai kaksi koulutettavaa vaikkapa Virosta, ratsastaa niitä ja myöhemmin myydä jollekin harrastuskavereiksi. Toki pihassa pitäisi kuitenkin aina olla vähintään yksi seuraponi."

--> Minttu on tämänhetkinen ykköshevonen. Vuonohevosia kyselin ja etsin tänne muuttaessamme, mutta niitä ei juurikaan ollut myynnissä, tammoja ainakaan. Sen sijaan hain pihaan arabin ja olen todella tyytyväinen valintaani. On ihan mahdollista, että ottaisin jossain vaiheessa tänne koulutettavia hevosia, mutta olen ensin halunnut saada paikat kunnolla kuntoon.


Ei tullut vuonista, mutta tuli ihana Marcella!























"Ratsastusalueista ehdoton vaatimus on oma, hyväpohjainen kenttä. En halua olla peltopohjan varassa ja ratsastaa ilman valaistusta tai pelkästään maastossa, vaan kunnollinen, aidattu kenttä olisi oltava. Maneesia tietenkin kaipaisi jäätikkökeleillä, mutta täällä lounaisrannikolla talvi tulee yleensä niin myöhään, että yleensä pohjat ovat sulana osan talvesta."

--> Oma kenttä on, ja siinä on hyvä pohja, johon vesi ei jää lillumaan. Odotan kovasti, että saisimme hevosten vanhan metalliputkitarhan pois kentän päädystä, jotta kenttää pääsisi laajentamaan. Sen jälkeen ympärille tulee vielä aidat ja aitaan pitkän kouluradan kirjaimet, ja kentälle myös lisätään vielä hieman lisää pintahiekkaa.


Vielä tämä tästä pitenee ja saa aidat ympärilleen, mutta oma kenttä yhtä kaikki.


































Pienellekin kentälle on mahtunut kaikenlaista, kun ajattelee luovasti.























"Talli voisi olla pienikin, mutta sen pitäisi olla viihtyisä. Pinnat maalaisin jollain vaalealla värillä ja panostaisin yksityiskohtiin, kuten kehystettyyn hevosaiheiseen valokuvaan tai tauluun seinällä tai vaikkapa hevosenkengistä tai längistä tehtyihin koristeisiin. Satulahuoville hankkisin ns. oskarinoksan, jossa huovat voisivat olla kaikki siististi esillä ja kuivua helposti käytön jälkeen. Vältän muutenkin myös kotonani kaikenlaista väliaikaista ja keskeneräistä, kuten siellä täällä lojuvia pikkuesineitä, asioiden säilytystä epämääräisissä muovikasseissa ym., joten haluaisin myös tallin olevan siisti ja yksityiskohdilla kauniiksi tehty. Tallin edustaa voisi koristaa yksinkertaisesti istuttamalla kukkia tai jotain nättejä pensaita."

--> Tallissa on kolme karsinaa, tosi tilava varustehuone, pintoja maalattu vaalealla, ovenkahva tehty hevosenkengistä, satulahuoneessa isovanhempieni omistaman työhevosen länget kymmenien vuosien takaa, satulahuovillekin on ne oskarinoksat :D. Tallin edustalle kaivoin omin käsin pitkän kukkapenkin, ja itse asiassa pari viikkoa sitten laitettiin tallin käytävälle kaksi hevosaiheista metallitaulua (kuva alla) ja pari päivää sitten maalasin tallin pikkuoven ja ovenkahvat uudestaan siistimmiksi. Tänään hioin karsinoiden takaseinistä pinttyneet liat ja lannanpalat pois ja vedin uuden kerroksen kalkkimaalia. Ainoa miinus on, että satulahuoneen nurkassa on pitkään ollut aitaustarpeita, joita on pakko säilyttää autotalliremontin ajan siellä, mutta muuten paikat ovat siistit ja yksityiskohdat juuri sellaisia kuin olen tuossa postauksessa suunnitellut.



Satulahuone sellaisena kuin se oli, kun ostimme tilan. Vanhat satula- ja suitsitelineet saivat
lähteä, ja ostin ja tein itse uudet tilalle.


Satulahuone sen jälkeen, kun pääsin siihen käsiksi. :D Vasemmalla nurkassa
näkyvät pahvilaatikot saavat tosiaan lähteä vielä jokin kaunis päivä.




































Omatekoiset satulatelineet. Puut sahasin vanhoista laiduntolpista ja petsasin. Sitten vain ostin
Puuilosta kauniit hyllynkannattimet ja ruuvasin ne puuhun kiinni. Tykkään näistä paljon enemmän
kuin kaupan telineistä.





Tallikäytävän taulut 






On tosiaan ne haaveillut längetkin tallin seinällä. Tässä ne ovat saaneet
jouluvalot ja -koristeet.













































































Kukkia on "ihan vahingossa" ilmestynyt tontille siitä lähtien, kun tänne muutimme.
Tässä tallin seinustaa, ylemmässä ja alemmassa kuvassa talon nurkilta.













































"Olisi kätevää, että tallirakennuksesta olisi suora pääsy tarhaan, jolloin talutteluun ei menisi aikaa. Rakennus voisi olla joko pihatto, jossa on myös erillinen hoitotila, tai sitten hevoset voisivat olla karsinoissa, joiden takaovet avaamalla pääsee tarhaan."

--> Tällaista ei tähän talliin nykyisellään ole mahdollista toteuttaa, koska karsinat ovat tallirakennuksessa väärässä päässä tarhaan nähden. Toki parin hevosen talutteluun ei oikeasti mene edes juuri mitään aikaa. Olen kuitenkin pyöritellyt sellaista vaihtoehtoa, että tallia ehkä jossain vaiheessa jatkettaisiin toisesta päädystä pidemmäksi niin, että sinne mahtuisi tammalle ja varsalle tavallista karsinaa isompi tila, josta mahdollisesti voisi päästä suoraan tarhaan. Tämä ei ole mitenkään kärkipäässä tehtävälistalla, mutta hiljalleen näitä uudistuksia toteutetaan.


Ei ole ainakaan vielä kulkua tallista suoraan tarhaan, mutta onpahan upea metsätarha nyt valmis!






























Hevosenpito kotona on ollut ihanaa ja juuri sellaista kuin olin aina ajatellutkin. Hevosten hoitaminen on joissain asioissa helpompaa, kun ne ovat kotona; ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun on pitänyt käydä hevosten luona kolmesti päivässä esimerkiksi lääkettä antamassa tai haavaa hoitamassa. Toki täysihoitotallilla hoitamiseen menee vähemmän aikaa, kun ei ole tallitöitä tehtävänä, mutta parin hevosen tallissa päivittäisiin rutiinitöihin ei mene sen enempää aikaa kuin tallimatkoihin autolla muuten menisi.

Entä mitä tulevaisuudessa?

- Tällä hetkellä hevospuolen rempoista tärkeimpänä listalla on saada kaivinkone paikalle nostamaan kentän päädyn vanha tarha-aita pois, jotta kenttää voidaan laajentaa 60-metriseksi (nyt se on n. 35 m pitkä, joten kisoissa välimatkat tuntuvat aina ruhtinaallisen suurilta :D).

- Sen jälkeen kenttä aidataan ja laitan siihen pitkän kouluradan kirjaimet.

- Saatan myös maalata karsinoiden kalterit, jotta tallista tulee vielä kivemman näköinen.

- Mahdollisesti jossain vaiheessa se tallipäädyn laajennus.

- Meidän pieneltä metsäpläntiltämme olen jo mallaillut reittiä, josta voisi kaataa puut, jotta siihen saisi tehtyä jotain ratsastuspolkua tai jopa laukkaamiseen sopivaa pohjaa.

- Ensi kesäksi saadaan laitettua vihdoin kuntoon laidun, jonka uudistamisessa on ollut mutkia matkassa.

- Nykyisen lantalavan voisi ehkä korvata kiinteällä lantalalla. Ainakin kuivikkeille olisi tarkoitus saada oma katos, ettei niitä tarvitsisi pitää paaleissa.

Kotipellolla ilman satulaa viime joulun aikoihin.




4 kommenttia:

  1. Ihanan näköistä🤗 T. Hanna:)

    VastaaPoista
  2. On kyllä todella viihtyisän näköistä, ja tuo kenttä on todella hieno estekalustoineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Haluaisin kenttään pian siistit aidat ympärille ja sen laajennuksen toteutettua, niin olisi vielä paljon enemmän tilaa. Sitten voikin suunnitella kentän laidalle jotain istutuksia tai kukkaruukkuja seuraavaksi... :D Nykyisellään kenttä on tosi lyhyt, vain n. 35 x 20 m, joten 60 metrin kouluradan tehtäviä harjoitellessa on saanut olla luova.

      Poista