Lounais-Suomen joukkuemestaruuspronssia! 🏆

No siinähän se on otsikossa. Pronssia Lounais-Suomen aluejoukkuemestaruuksissa Kaarinan Kenttäratsastajille! 

Nyt meillä on Mintun kanssa siis pronssia vuoden 2021 nuorten hevosten henkilökohtaisista mestaruuksista ja pronssia vuoden 2022 joukkuekilpailusta, vaikka tämä oli vasta kolmas kisakautemme. Vau! Viime vuoden henkilökohtaisesta kilpailusta voi lukea täältä. 

Joukkuekisassa kaikki alueella toimivat seurat voivat asettaa 3 - 4 hengen joukkueen, josta kolme parasta tulosta lasketaan yhteen. Tänä vuonna voiton vei Salon Ratsastusseura, mikä ei ole yllätys, sillä se on iso seura ja siinä on useita kouluratsastajia, jotka kisaavat paljon korkeammalla tasolla. Toiseksi tuli hienosti Laitilan Ratsastajat. Kolmanneksi kiri ei niinkään pieni mutta varsin esteratsastajapainotteinen Kaarinan Kenttäratsastajat joukkueella Ida Muhos - Lady Liberty, meikä eli Hanna Kedonpää - Dark Mint Shot, Seelia Koponen - Fangorn ja Jessica Sauren - Flaming Carnosa. Onnea vielä myös joukkuekavereille!

Minähän epäröin aluksi koko kisoihin lähtemistä, kun ratoja oli tänä kautena alla siinä vaiheessa niin vähän ja kisapaikkakin oli Luvialla eli trailerin kanssa kahden tunnin ajomatkan päässä. Kun kutsu sitten tuli, ajattelin, että harmittamaan jää, jos en lähde - ja onneksi menin. 

Joukkueesta yksi sai ratsastaa HeB:5-ohjelman loppujen 2 - 3 ratsastajan tuli ratsastaa HeA:3 tai HeA:7. Minä ja Ida menimme A3:n ja Jessica A7:n. Olen oikein tyytyväinen minun ja Mintun suoritukseen. Jännitystä siellä on edelleen, mutta vähemmän kuin aiemmilla radoilla, ja nyt liikkuminen tuntui jo jonkin verran letkeämmältä. Keskiravi olisi voinut lähteä lennokkaammin, siinä oli vielä käsijarru päällä, ja molemmissa laukkatäyskaarroissa Minttu vähän jännittyi ja jäi pohkeen taakse, vaikka normaalisti se päinvastoin yrittää kiihdytellä siinä kohtaa. Ja tietty se murheenkryyni eli keskilinjan pysähdys, jossa Minttu jostain syystä (todennäköisesti siitä jännityksestä taas) ei millään meinaa pysähtyä suoraan. 😅 Jännityksestä johtuu myös tuo videollakin näkyvä pään sivusuuntainen heiluminen. Kun Minttu jännittää, se ei rentoudu muotoon vaan nousee liian avoimeksi ja/tai nytkyttää päällään sivusuunnassa. Häiritsevän näköistä, mutta eipä siihen muu auta kuin harjoitus ja aika, ja onneksi jännitys kuitenkaan ei purkaudu minään rajuina reaktioina. Varsinaisia virheitä ei kuitenkaan tullut. Erityisen iloinen olen siitä, että aivan parina viime treenikertana sain laukkalisäyksiin uuden vaihteen ja Minttu lähtikin radalla kuin hauki rannasta. Ne eivät ehkä videolla näytä niin erikoisilta, mutta tuntuu todella hurjalta lähteä tuollaisella kapealla 20 metrin kouluradalla keskilaukkaan ympyrällä. Näitä harjoiteltiin Minnan kanssa kotitreeneissä ja puhe oli, että pitää hypätä laukkaan kuin tiikeri tai tuomarit kommentoivat "Liian varovainen". Eipä tullut nyt sanoja varovaisuudesta, vaan sen sijaan molemmat kirjoittivat, että rohkea lisäys. Myös peruutukseen olen tosi tyytyväinen, koska niiden onnistuminen on vaihdellut kovasti. 

Ratsukot palkittiin jokaisessa luokassa myös erikseen normaaliin tapaan. Mintun kanssa ylsimme luokassamme 5. sijalle tuloksella 66,740 %, joka on tähänastisista HeA-tuloksistamme paras. Rata itsessäänkin oli tähän saakka HeA-ohjelmista sujuvin, vaikkei pisteitä otettaisi huomioon. Tuli onnistuminen onneksi juuri oikeaan paikkaan.

Nyt pidetään muutama viikko kisataukoa ja seuraavan kerran mennäänkin suoraan henkilökohtaisiin mestaruuksiin 27.8. Paimioon, jossa luokka on jälleen nuorten hevosten mestaruus (5 - 6-v.) ja sama kuin Luvialla eli HeA:3. Myös syyskuun kisakalenteria olen jo alkanut hiukan katsella.