Heti kauden viimeisiä kisoja seuraavana päivänä aloitinkin jo rentoilun. :D Oli tosi kaunis syksyinen päivä, aurinko paistoi ja lämpöä taisi olla noin 14 astetta. Ratsastin molemmat hevoset.
Mintun kanssa aloitin alkuverryttelyn jälkeen laukkaamalla puomin yli molempiin suuntiin ympyrällä, ja sen jälkeen menimme ristikkoa kummassakin kierroksessa yhteensä ehkä kymmenisen kertaa. Lähestymiseni eivät todellakaan aina osuneet ihan kohdalleen, mutta Minttu on onneksi hirveän kiva estehevonen eikä ota ollenkaan nokkiinsa, vaikka välillä ponnistus lähtisi kaukaa. Se vain jatkaa eteenpäin ja hyppää seuraavalla yrityksellä yhtä innokkaasti. Olen kuitenkin aina sillä tavalla hereillä, että vaikka hyppy lähtisi yllättäen kaukaa, pääsen siihen jollain lailla mukaan, säilytän tasapainoni ja annan ohjien liukua sormien välissä pidemmiksi, jolloin yli päästään ihan hyvin, kun hyppäämäni esteet ovat pieniä. Välillä ponnistus osuu onneksi ihan kohdalleenkin.
Hyppytuokion jälkeen ratsastin vielä puomin yli laukassa muutamaan kertaan ja sitten lähdimmekin varmaan 20 - 25 minuutiksi maastoon. Käveltiin, ravattiin matalassa muodossa ja laukattiin rentoa ja reipasta laukkaa naapuritien 700 m pitkällä suoralla. Minttu vaikutti oikein tyytyväiseltä ja rennolta ja varmasti tykkäsi, että päivän ohjelma oli tällainen. Nautin itsekin!
Päätin satuloida vielä Marcellankin, jonka kanssa lähdimme suoraan maastoon ja ensimmäistä kertaa talomme kulmalta lähtevän metsänhoitotien päähän ja takaisin, yhteensä 3 km. Mentiin käynnissä tien päähän eli 1,5 km ja suurin osa paluumatkasta ravia, loppupätkällä loivaan ylämäkeen ensimmäiset laukat maastossa (jiihaa! 🏇) ja vielä viimeiset 100 metriä käyntiä. Aikaa tuohon taisi mennä noin 20 minuuttia eli juuri sopiva 3-vuotiaalle, kun puolet matkasta oli käyntiä. Marcellan käytös oli superhienoa, yhden kerran yritti jotain eläintä säikähtäessään kääntyä takaisin, mutta normaali korjausliike ohjalla riitti ja matka jatkui eteenpäin. Oli upea tunne ravata sen kanssa kotiinpäin ja ottaa ensimmäiset maastolaukat, ja siinä se pärski iloisena eikä yhtään mitään 3-vuotiaan tuhmuuksia tai rallitteluja tullut. Remonttihevosena sillä ei vielä ratsastuskuntoa paljoakaan ole ja se hikosikin kunnolla, kun aurinko paistoi sen verran lämpimästi. Se sai kevyen sienipesun ja pääsi Mintun kanssa jatkamaan vapaa-aikaansa tarhassa.
Aivan parasta omien hevosten kanssa ja etenkin omassa tallissa ovat nämä vapaapäivät, kun on kaunis ilma, ei ole kiire minnekään ja hevosten kanssa ehtii tehdä juuri sitä mitä huvittaa. 💖
P.S. Nyt keskiviikkona tätä postausta julkaistessani voinkin todeta, että rentoilu loppui kuin seinään, kun tänään kisakauden jälkeisissä Minnan ekoissa treeneissä alettiinkin työstää laukanvaihtoja niin että siitä oli lepsuilu kaukana. xD Mutta siitä lisää ensi kerralla.
 |
| Mintun kanssa palaamassa lenkiltä ja katsomassa kotitilaamme. |
 |
| Marcellan kanssa metsänhoitotien päässä, josta olemme juuri kääntyneet takaisin kotiinpäin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti