maanantai 11. huhtikuuta 2016

Voihan Pixio...

Osasin jotenkin odottaa tätä. Pixio-kamerajärjestelmänihän piti alun perin tulla helmikuussa. Noihin aikoihin sain tiedotteen, että se tuleekin maaliskuun aikana. Sen jälkeen asiat muuttuivat taas, ja tuotteen piti tulla huhtikuun aikana. Kuka arvaa, millainen asiakastiedote sähköpostissani oli pari päivää sitten? Tämänhetkinen tieto on, että Pixioni myöhästyy "a few days or a few weeks". En ikimaailmassa usko, että myöhästyminen jää muutamaan päivään, mutta nyt on vaikea uskoa, että se jäisi edes muutamaan viikkoon. Kyseessä ei ole huijaus vaan ongelmat ennakkotilaamisessa (= tilaaminen ennen kuin tuotteiden valmistus on aloitettu) ja se, että yritys ei osaa arvioida oikein aikatauluaan tuottaa ja lähettää tuotteitaan. Osa on saanut tilaamansa tuotteen jo, osa ei. Ärsyttää vietävästi, sillä olen koko kevättalven odottanut, että saisin säännöllisesti videokuvaa. Se auttaisi analysoimaan omaa ratsastusta ja tuottaisi tietysti paljon sisältöä tänne blogiinkin. Joskus olen toki laittanut kameran aidalle, mutta ei sillä saa mitään kunnollista videota.

Pixio on siis eräänlainen jalusta, joka pyörittää videokameraa niin, että kamera seuraa automaattisesti kohdettaan (esim. ratsastajaa) sopivalla zoomilla. Idea on sama kuin FilmMe:ssä, mutta tämä ei ole kiinteästi maneesiin asennettava, vaan sen voi pystyttää minne tahansa. Mutta pystytäpä tässä nyt yhtään mitään, kun ei ole pystytettävää...

Muuten on ollut oikein mukavaa. Nykyisessä tallissa Nala saa olla vapaalla heinällä ja sai pakkastenkin aikaan vettä tarhaan eristettyyn astiaan, maneesi on hyväpohjainen, henkilökunta mukavaa ja maastoiluseuraakin tarjolla. Muutaman minuutin kävelymatkan päässä on pitkä, suora hiekkatie, joka on ollut viime aikoina todella hyväpohjainen. Olen välillä mennyt sinne tekemään treeniä, jos on tuntunut, että Nala tympääntyy maneesiin.

Reipastun muutenkin aina valon lisääntymisen myötä. Vaikka olen jo suorittanut maisterintutkinnon yliopistossa, nyt keväällä olen alkanut haikailla taas jotain opiskeltavaa. Tällä hetkellä suoritan avoimen yliopiston verkkokurssia Johdatus oikeustieteeseen, ja myöhemmin aion suorittaa oikeustieteen kursseja enemmänkin. Tallillekin on niin kiva mennä, kun ei tarvitse palella ja kun hevonen näyttää kerta kerralta kiiltävämmältä ja urheilullisemmalta talvikarvan hävitessä. :D Kaiken kaikkiaan jaksan tehdä asioita keväisin paljon enemmän kuin talvisin.

Tunnistajakin kävi tänään. Tuontihevosethan tulee tunnistaa Suomen rekisteriin. Ei ole Nalakaan enää lainsuojaton. ;)

Lopuksi muutama talvinen kuva menneeltä talvelta. Olkoot ne viimeiset talvikuvat tällä erää, sillä nyt en kaipaa yhtään lunta ja pakkasta. Kesä saa tulla!

Entiseltä tallilta. Ei enää lunta ja loskaa!

Tämä on kuvankaappaus videolta siitä kohdasta, kun menin sammuttamaan kameraa. Kiva tietää, että tällaista tapahtuu selkäni takana. :D

Koirani Kelmi löysi jokin aika sitten Salon viimeisen lumiläntin.

Muutama päivä sitten maastolenkillä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti