Keskinopeuden mittaamista maastossa

Viime postauksen hengessä vein matkaratsastuskisasuunnitelmani askelen eteenpäin. Toissapäivänä suuntasin Mintun kanssa talomme taakse jatkuvalle 1,5 kilometrin mittaiselle tielle ja päätin mitata, millaista vauhta käytännössä pitää edetä, jotta saavutetaan haluttu keskinopeus. 

Aloitin kävelyttämällä Minttua hetken kentällä, koska se näki jotain jännittävää kentän lähistöllä ilmeisesti jossakin metsän laidassa ja oli hermostunut. Hetken kuluttua tuntui siltä, että se rauhoittuu paremmin, jos menemme pois kentältä, joten lähdimme kävelemään ja hölkkäämään kohti tuon tien päätepistettä. Meidän talomme on tämän tien varrella viimeisinä ja meidän kohdaltamme tie jatkuu tosiaan vielä tuon 1,5 kilometriä ja päättyy pellon laitaan, jossa on myös metsästäjien kyttäyskoppi. Sieltä ei pääse kokonaista lenkkiä ympäri, joten täytyy kääntyä aina takaisinpäin. Tie on kuitenkin kiva siinä mielessä, että siellä liikkuu niin vähän ihmisiä ja autoja ja siinä on mukavassa suhteessa tasaista ja mäkeä.

Kun saavuimme tien päähän ja Minttu oli lämmennyt,  laitoin Sports Tracker -sovelluksen päälle. Sillähän voisi mitata kaikenlaista, mutta nyt kiinnosti vain matka-aika ja nopeus. Matka pituuden tiesin ilman sitäkin, koska olen mitannut reitin jo aiemmin. Lähdin mahdollisimman tasaista, reipasta ravia takaisinpäin. Minttu oli tapansa mukaan aika tohkeissaan ja jouduimme myös mutkittelemaan tien puolelta toiselle monta kertaa, koska viimeaikaisten lumimyrskyjen vuoksi muutama pieni, ohut puu oli taipunut lumen painosta ja tukki tien osittain. Reipas liikunta kuitenkin tekee tehtävänsä ja Minttu alkoi pian rentoutua ja lakata kiinnittämästä niin paljon huomiota ympäristöön. 

Enimmäkseen ravasimme ja yhteensä noin parin kilometrin verran rauhallisesti laukkasimme tien edestakaisin kolme kertaa. En mennyt ihan kotiin saakka missään vaiheessa, joten kolmesta edestakaisinmatkasta tuli yhteensä reilu 8 km. Kun saavuin viimeistä kertaa tien päähän kopille, pysäytin Sports Trackerin ja katsoin tuloksia.

Harjoituksen kesto oli 38 minuuttia ja 14 sekuntia, kuljettu matka 8,12 km ja keskinopeus 12,7 km/h. Tähän päälle sitten vielä alkulämmöt ja loppukäynnit kotiin, joten päivän kokonaismatka oli reilut 11 km ja kokonaiskesto tunti tai vähän reilu. Matkakisoissa tuo 12,7 km/h on käsittääkseni ihan reipasta menoa ja varsinkin helpoilla tasoilla myös 8 - 10 km/h riittää.

Minttu tuntui olevan varsin tyytyväinen päästessään ravaamaan ja laukkaamaan reippaasti metsätietä ja takaisinpäin käveltiinkin pitkin ohjin ilman puhettakaan siitä, että tuijoteltaisiin puskia. 😄 On se maastoilu vain niin kivaa! Kouluratsastuskin on ihanaa, mutta nämä tasapainottavat ja myös tukevat toisiaan: kouluratsastuksessa saadaan voimaa, kuuliaisuutta, notkeutta ja kantokykyä, jotta hevonen toimisi maastossa mahdollisimman hyvin ja jaksaisi kantaa itsensä ja ratsastajan mahdollisimman suorana turhia kuormittumatta ja toimisi pienillä avuilla, ja luonnossa liikkuessa taas parannetaan kestävyyskuntoa, tuuletetaan molempien päätä ja kohdataan tilanteita, joita ei kentällä tule. Molempi parempi minusta.

Eilen Minttu sai vapaapäivän ja juhli sitä pukkilaukkailemalla Marcellan kanssa tarhassa. Tänään iltapäivällä on vuorossa Minnan valmennus. Ehkäpä viikonloppuna taas lisää maastoilua?

Kyllä kelpasi maastoilla näissä maisemissa!

Kotipihassa lenkin jälkeen. Ei enää hötkyilyä eikä kiirettä mihinkään. 😄

Pakkasta oli -10, joten Minttu sai turpakarvoihinsa komeat jäähileet.